– Kiitos. Kiitos oikein paljon kaikille. Vou. Kiitos oikein, oikein paljon.
Näillä sanoilla aloitti Donald Trump vuosi sitten toisen virkakautensa Yhdysvaltain presidenttinä ja jatkoi lupaamalla, että Amerikan kultainen aika alkaisi heti.
Trumpin ja hänen hallintonsa ensimmäinen vuosi on ollut tapahtumien täyteinen. Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta kuvaa Trumpin alkukautta poikkeukselliseksi. Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen kiteyttää Trumpin alkukauden sanaan vauhti.
Vaikeiden valintojen suhde
Trumpilainen politiikka merkitsee jatkossakin haasteita Euroopalle. Yhdysvallat ei näe Eurooppaa yhtä keskeisenä kumppanina kuin aiempien presidenttien aikana. Joulukuussa Trump kuvaili Politicon haastattelussa eurooppalaisia johtajia muun muassa heikoiksi ja kutsui Eurooppaa rappeutuvien maiden ryhmäksi.
Sinkkosen ja Saikun arvioiden mukaan Yhdysvaltain kansainvälinen painopiste siirtyy poispäin Euroopasta. Kansainväliset instituutiot, Euroopan unioni mukaan lukien, nähdään Trumpin hallinnossa Yhdysvaltain liikkumavaraa rajoittavina.
Sinkkosen mielestä tällaisilla näkemyksillä voi olla yllättäviä seurauksia Euroopalle, sillä Trumpin hallinto tukee poliittisia voimia, jotka hajauttavat Euroopan unionia ja Euroopan yhtenäisyyttä.
Euroopan johtajille ei ole tarjolla niin sanottua helppoa pelikirjaa.
– Jos ensimmäisen vuoden aikana ajateltiin, että eurooppalaiset panostamalla omaan puolustukseensa ja suhtautumalla Trumpiin myötämielisesti pystyvät jotenkin silottelemaan näitä Trumpin hallinnon vaikeimpia impulsseja, niin en ole vakuuttunut tämän toimivuudesta seuraavina vuosina.
Siksi edessä voi olla vaikeita valintoja suhteessa Yhdysvaltoihin.
Voima puhuu edelleen
Sinkkonen huomauttaa, että Yhdysvallat näkee läntisen pallonpuoliskon omana etupiirinään. Trump hallintoineen ei suoranaisesti ole tunnustanut suurvaltojen etupiirijakoa, vaan on pikemmin todennut, että sillä itsellään on sellainen läntisellä pallonpuoliskolla.
Saikun mukaan Trumpin Yhdysvallat suhtautuu välinpitämättömästi kansainvälisiin sopimuksiin ja monenväliseen turvallisuusyhteistyöhön. Hän sanoo, että maa on palannut imperialistiseen ajatteluun ja irtautunut kansainvälisestä sopimusjärjestelmästä.
– Trump varmasti jollain tasolla ymmärtää Kiinaa ja Venäjää, jotka käyttävät häikäilemättä valtaansa. Hän arvostaa tai ainakin kunnioittaa tällaista toimintaa.
Välivaalit muuttavat asetelmaa
Saikun analyysissa Trump on sisäpoliittisesti kahminut kaiken saatavilla olevan vallan. Hän huomauttaa, että Trump ei kunnioita presidentille asetettuja perustuslaillisia rajoja.
– Yhdysvaltain perustuslaki antaa kongressille paljon valtaa, mutta Trump on häikäilemättömästi ominut sitä itselleen. Republikaanit ovat pääsääntöisesti pysyneet aivan hiljaa, eivätkä he ole käytännössä tehneet mitään pitääkseen Trumpia aisoissa, vaikka heillä kuitenkin olisi siihen paljon mahdollisuuksia.
Marraskuun välivaaleissa demokraatit saattavat saada enemmistön kongressin edustajainhuoneeseen. Tällöin Trumpin toiminnalle voidaan asettaa jarruja.
Sinkkonen sanoo, että välivaalien jälkeen presidentistä tulee helposti niin sanottu rampa ankka ja että republikaanit aloittavat tuolloin valtapelin Trumpin manttelinperijästä.
– Aikaikkuna on siis suhteellisen pieni, ja siksi vauhti todennäköisesti on aikamoinen myös seuraavan kymmenen kuukauden aikana.
Lähteinä mm. STT:n arkisto, presidentin kanslia, Valkoisen talon sivut, Time-lehti, Politico, BBC, Fox News, CNN, tietoteos Britannica, Youtube.