Trul­leil­la konstit ovat ko­ro­na-ai­ka­na monet – Onko oksan ja palkan vaih­ta­mi­nen tur­val­lis­ta?

Kerttuli (vas.) ja Elviira Kivimäki virpovat sukulaisille ja ystäville tänä vuonna videon välityksellä. Kuva Laura Kivimäki
Kerttuli (vas.) ja Elviira Kivimäki virpovat sukulaisille ja ystäville tänä vuonna videon välityksellä. Kuva Laura Kivimäki

Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle!

Pääsiäistoivotusten lausuminen, koristeltujen vitsojen antaminen ja niistä palkaksi saatujen karkkien napostelu kuuluvat joulun ja omien syntymäpäivien lisäksi monen lapsen vuoden kohokohtiin. Pienten pääsiäisnoitien, eteläpohjalaisittain sanottuna trullien, suru onkin ollut suuri, kun koronaviruksen takia perinteinen ovelta ovelle -kierros ei pääsiäislauantaina onnistu.

Lasten vanhemmat ovat kehittäneet poikkeustilanteeseen erilaisia virpomiskonsteja. Moni aikoo viedä karkkikorin ulko-ovelle, jonne virpoja voi jättää pajunvitsansa.

Koronaepidempian aikana henkilökohtaiset kontaktit ovat minimissä, ja trullit mutta onko vaaraa, että virus tarttuu trullien jättämien visojen ja heidän saamiensa palkkioiden välityksellä?

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana eli yskiessä ja aivastaessa. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä, sillä koronavirus ei säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa.

Pintojen kautta tarttumisen riski on olennainen lähinnä sairaalassa, missä on paljon sairaita ja oireilevia potilaita.

Seinäjoen keskussairaalan infektioylilääkäri Elina Kärnä pelaisi varman päälle.

– Minusta trullittelua tulisi tässä tilanteessa välttää, Kärnä toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi avaa asiaa tarkemmin. Hänenkään mielestä vaihtokauppa ei ole täysin vaaraton, vaikka virus ei helposti ympäristön välityksellä tartukaan. Riski on kuitenkin pienempi kuin ihmisten kohdatessa toisensa.

– Tartunta on mahdollinen, jos ennen esineeseen koskemista joku on kaivanut vaikkapa nenää ja siirtänyt viruksen sieltä esineen pinnalle. Kun joku toinen pian tämän jälkeen ottaa saman esineen käteensä ja sitten hieroo esimerkiksi nenäänsä tai silmiään, niin virus voi tarttua.

Jos tämän riskin ottaa, voiko virvottava mennä kuuntelemaan virpomista ulos?

– Lasten innostuessa turvaetäisyydet voivat unohtua. Ponnekkaassa virpomisessa pisaroidenmuodostus olla myös voimakkaampaa, mikä lisää pisaratartunnan riskiä. Kaikkea kanssakäymistä tulee nyt välttää mahdollisuuksien mukaan. Tänä vuonna on parempi virpoa vaikkapa puhelimen tai videoyhteyden kautta, Sarvikivi neuvoo.

Virpi Kupiainen-Ämmälä

Lue lisää virpomisesta Eparista 8.4.2020

Ilmoita asiavirheestä