Moldovan ja Ukrainan välissä olevan Transnistrian alueen päättäjät pyytävät Venäjältä omien sanojensa mukaan suojelua Moldovan painostusta vastaan. Venäjä-mielinen alue kuuluu muodollisesti Moldovaan.
Transnistrian parlamentin ja muiden hallintoelinten edustajat ovat olleet tänään koolla harvinaisessa suurkokouksessa. Sen hyväksymässä päätöksessä vedotaan Venäjän parlamenttiin, että se ryhtyisi toimiin Moldovan painostuksen takia.
Presidentti Vladimir Putinin on määrä pitää puhe kansakunnan tilasta Venäjän parlamentille huomenna torstaina.
Transnistrian kapea maakaistale on ollut käytännössä Venäjän tukemien joukkojen hallussa Neuvostoliiton hajoamisesta saakka.
Euroopan unionissa ja EU-mielisessä Moldovassa oli etukäteen arveltu, että kokouksen tarkoituksena on esittää pyyntö Transnistrian liittämisestä Venäjään.
Kansainvälisen oikeuden mukaan alue on osa Moldovaa. Edes Venäjä ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.
Venäjän on pelätty yrittävän avata Transnistriasta käsin toisen rintaman Ukrainaa vastaan. Venäjän puolustusministeriö taas syytti viime viikolla Ukrainaa aikeista hyökätä Transnistriaan.
– Kansainvälinen yhteisö ei voi jättää huomioimatta käsillä olevan kokouksen päätöksiä, vakuutti separatistialueen "ulkopolitiikkaa" johtava Vitali Ignatjev ennen kokouksen vetoomuksen julkistamista.
Moldovan hallituksen tiedottaja puolestaan rauhoitteli tilannetta.
– Ei ole mitään vaaraa tilanteen eskaloitumisesta tai horjumisesta Transnistrian alueella, tiedottaja sanoi.
Kansanäänestys vuonna 2006
Transnistrian eri hallintotasojen edustajat olivat koolla viimeksi vuonna 2006. Tuolloin päätettiin kansanäänestyksen järjestämisestä alueella. Lähes kaikki äänestäneet kannattivat tuolloin Transnistrian liittymistä Venäjään.
Tämän päivän kokouksen viralliseksi aiheeksi oli ilmoitettu keskustelu Transnistrian "poliittisesta sekä sosiaalistaloudellisesta tilanteesta" sekä Moldovan taholta tulleesta painostuksesta.
Paikallinen oppositiopoliitikko Gennadi Tshorba piti ennen kokousta hyvin todennäköisenä, että edustajat pyytävät Transnistrian liittämistä Venäjään.
Sirppi ja vasara kunniassa
Transnistria kuului Moldavian sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Alue irtautui Neuvostoliiton hajottua muusta osasta Moldaviaa, josta tuli itsenäinen Moldovan valtio.
Vuonna 1992 alueen separatistit taistelivat Moldovan joukkoja vastaan. Satoja ihmisiä sai surmansa, ja lopulta Venäjä tuli apuun kapinallisten puolelle. Venäjällä on ollut siitä saakka joukkoja Transnistrian alueella, muodollisesti rauhanturvatehtävissä.
Venäjä on tukenut Transnistrian taloutta, mutta alue on jäänyt aiempaa pahemmin eristyksiin täysimittaisen sodan alettua Ukrainassa. Käytännössä alueen lähes koko taloutta hallitsee kahden entisen venäläispoliisin perustama Sheriff-monialayhtiö.
Venäjällä on Transnistriassa noin 1 500 sotilasta. Alueella on oma rahayksikkö, turvallisuusjoukot ja asukkailla oma passi. Suurimmalla osalla Transnistrian noin 450 000 asukkaasta on tosin myös Moldovan, Venäjän tai Ukrainan kansalaisuus.
EU:n jäseneksi haikailevassa Moldovassa puhutaan romaniaa, mutta Transnistrian asukkaista suurin osa on venäjänkielisiä ja käytössä ovat kyrilliset aakkoset. Asemaltaan epäselvää aluetta on kuvailtu "salakuljettajien paratiisiksi". Sirpin ja vasaran tapaisia neuvostosymboleja näkee Transnistriassa kaikkialla.