Ilmastonmuutos on tosi, mutta ei suinkaan mikään uusi asia. Maapallolla on vuosimiljoonien aikana siinäkin suhteessa tapahtunut valtavia muutoksia.
Ihmisen osuus mainittuun ilmiöön erityisesti teollisuusmaissa ja ylikansoitetuilla alueilla on merkittävä. On välttämätöntä, että asiasta puhutaan ja tilannetta yritetään korjata, mutta meillä joidenkin ilmastonjäähdyttäjien faktat ovat hukassa, ennen kaikkea niiden mittasuhteet: Suomella ei juurikaan ole vaikutusta maapallon kasvihuonekaasujen räjähdysmäiseen lisääntymiseen, olivatpa meidän toimenpiteemme mitä tahansa.
Maapallolla parannustoimet on ensisijaisesti aloitettava sieltä, missä päästö- ja saasteongelmat on aiheutettu; Suomi ei ole siinä listassa ensimmäisten joukossa!
Eloperäisten peltojemme vesittämisellä ei olisi mitään vaikutusta maapallon ilmaston lämpötilaan! Vesittäminen on vihoviimeinen, täysin tuottamaton toimenpide. Jos pakkotilanteen kautta peltoa on poistettava viljelyksestä, metsittäminen on parempi, jopa kansantaloutta hyödyttävä vaihtoehto! Suin päin ei peltoalamme supistamiseen pidä ryhtyä!
Vahvasti velkaantuvalla kansakunnalla ei ole myöskään varaa tehdä populistista ilmastopolitiikkaa metsänieluilla. Pitää erottaa maailman erilaiset metsätyypit.
Metsäkadon ja seurauksien vakavin haaste on trooppisten sademetsien hävitys. Pitäisi ymmärtää, että emme kuulu siihen joukkoon, meillä ei metsiä hävitetä. Puuvarantomme on nyt suurempi kuin satoihin vuosiin ja kasvusta käytetään vain osa.
Arvostelijain on huomioitava tämä; kun metsää hakataan tarpeeseen, se myös uudistetaan välittömästi! Oikeaan, kasvua lisäävään metsänhoitoon kannustaminen ja pyrkimys kokemusperäiseen hyväksi havaittuun metsätalouteen, toimii parhaiten myös luonnollisen, taspainoisen paikallisilmaston säilyttämisessä.
Elinvoimainen, rehevälatvuksinen kasvava metsä on myös osaltaan erinomainen hiilinielu!
Ennallistamisasetus tähtää ennenkaikkea ihmisten toiminnan kautta tapahtuvaan ilmaston lämpiämisen estämiseen.
Jos jäähdytykseen tähtäävät toimenpiteet Suomessa kaavailulla tavalla toteutuvat, ne tulevat rankasti vaikuttamaan maa- ja metsätalouteen ja niihin liittyviin oheiselinkeinoihin, jotka muutenkin ovat ahdingossa. Jos kolmannes maa-ja vesipinnastamme rauhoitetaan tai ennallistetaan, se on kansantaloudellisesti täysi katastrofi!
Luke, joka ensisijaisesti vastaa suunnitelmaesityksestä, on tässä ”paljon haltijana ”. Luonnollisesti olisi saatava aikaan sellainen kansallinen ennallistamissuunnitelmaesitys, josta olisi meille mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ja jossa elinmahdollisuutemme ja kilpailukykymme maailmalla kohtuudella säilyisivät.
Menneinä aikoina vanha viisaus varoitti paskantamasta omaan pesäänsä!
Jorma Mäki-Jussila
Peräseinäjoki