Vuoden vaihtuessa moni meistä toivoo valoisampia näkymiä niin henkilökohtaisessa kuin kansantaloudenkin mittakaavassa.
Kuitenkin tällä hetkellä Suomen talouden mittarit hehkuvat huolestuttavasti punaisena: työttömyys kasvaa, konkursseja tehdään ennätysmäärin, ja velkaantuminen jatkuu kiihtyvään tahtiin. Talouskasvu on liian heikkoa, ja näköpiirissä on synkkiä pilviä. Vaikka suhdanteet vaikuttavat talouden tilaan, on myös selvää, että hallituksen pitäisi syyttelyn sijaan tunnustaa tosiasiat ja ryhtyä toimeen.
Suomen suunta on väärä. Elinkustannukset nousevat ja arjen peruspalvelut, kuten terveysasemat, vuodeosastot ja vanhusten hoivakodit, kärsivät leikkauksista. Yhä useampi suomalainen kokee terveydenhuollon saavutettavuuden heikkenevän, kun päivystyksiä suljetaan ja jonot pitenevät. Samalla yritykset kaatuvat ja työttömyys pahenee.
Tämä kehitys ei lupaa hyvää hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Suunnanmuutos on välttämätön.
Erityisen ongelmallista on suomalaisten kuluttamisen verotuksen kiristäminen vuoden vaihteessa, kun elinkustannukset ovat jo valmiiksi korkealla.
Lääkkeiden lisäksi veronkorotukset iskevät kulttuuriin, liikuntaan, matkailuun, kirjoihin ja henkilöliikenteeseen. Näiden palveluiden ja tuotteiden arvonlisävero nousee kymmenestä prosentista peräti neljä prosenttiyksikköä, mikä heikentää entisestään kotitalouksien ostovoimaa ja lisää painetta talouden elpymiselle.
Tämä kiristys osuu kipeimmin pienituloisiin, joiden taloudellinen liikkumavara on jo nyt kapea.
Samanaikaisesti hallitusohjelman tavoitteet talouden tasapainottamiseksi ovat karkaamassa yhä kauemmas. Toisin kuin hallituspuolueet vaaleissa lupasivat, ei velaksi eläminen loppunutkaan. Päinvastoin – tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 82 prosentin ja siitä edelleen 85 prosenttiin ensi vuonna.
Vaikka taloushaasteet ovat suuret, toivoa on vielä.
Suomi on vahva uusiutuvan energian maa – peräti 95 prosenttia sähköntuotannostamme on uusiutuvaa ja puhdasta.
Tämä tekee Suomesta houkuttelevan kohteen yrityksille, jotka etsivät investointikohteita vihreän siirtymän edistämiseksi. Tämän toimeenpanemiseen hallituksen pitäisikin keskittyä, sillä investointien käynnistäminen luo työpaikkoja ja antaa taloudelle kaivattua nostetta.
Meillä ei ole varaa pitkittää investointien pysähdystä, sillä talouden kasvu ja työllisyys rakentuvat näiden varaan.
Keskituloiset palkansaajat tulevat kuitenkin maksamaan ensi vuonna veroja enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Tämä kertoo siitä, että verotuksen kiristämisellä haetaan nopeita ratkaisuja sen sijaan, että talouskasvun eväät rakennettaisiin kestävästi pitkällä tähtäimellä. Tällainen politiikka ei ole oikeudenmukaista eikä kestävää.
Uuden vuoden kynnyksellä toivon, että yhdessä löydämme keinot kääntää Suomen talouden suunta kohti kasvua ja hyvinvointia.
Edessä on haasteita, mutta myös mahdollisuuksia, jos tartumme niihin rohkeasti ja oikeudenmukaisesti.
Taloudellisesti parempi uusi vuosi on yhä saavutettavissa, mutta se vaatii rohkeita päätöksiä ja yhteistä tahtoa suunnan muuttamiseksi.
Mika Litilä
Keskustan kansanedustaja Toholammilta