Eduskuntapuolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen – kaikki paitsi yksi – siitä, että tarvitsemme velkajarrun julkisen talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä. Tilanne on vakava, ja nyt tarvittiin laaja ja vastuullinen parlamentaarinen linjanveto. Tämä tehtiin tiistaina. Sen jälkeen viikko eduskunnassa on ollut työllisyyskeskustelua.
Vakava tilanne, työttömyysasteemme on Euroopan toiseksi korkein ja erityisen huolestuttavaa on korkea nuorisotyöttömyys. Myös korkeasti koulutettujen työttömien osuus on kasvussa.
Samaan aikaan näemme hyviä työllisyyslukuja Pohjanmaan maakunnassa. Elokuun kymmenen alhaisimman työttömyyden kuntalistalla on kahdeksan pohjalaista kuntaa ja yksi eteläpohjalainen kunta. Luoto on tuttuun tyyliin ensimmäisenä, työttömyysprosenttina 2,7%. Useilla toimialoilla kamppailemme työvoimapulan kanssa, eli positiivinen ongelma.
Työ on parasta sosiaaliturvaa ja hyvinvoinnin takaaja. Työpaikkojen ja työntekijöiden pitäminen alueella on tärkeää ja se luo uskoa tulevaisuuteen alueellisesti.
Viime vuosina yhä useammat perheet ja yrittäjät ovat kuitenkin osoittaneet suurta huolta tulevaisuudesta. Kyse on lainojen saatavuudesta – tai pikemminkin niiden puutteesta – maaseudun ihmisille ja yrityksille.
Nykyään yhä useammat ihmiset saavat kielteisen vastauksen kääntyessään pankin puoleen. Me kansanedustajat kuulemme tästä lähes päivittäin. Kyse voi olla yrityslainasta investointia varten, asunnon ostosta tai omakotitalon rakentamisesta. Vaikka liiketoiminta olisi kannattavaa ja tulevaisuudennäkymät ovat hyvät ja vaikka yksityishenkilöillä on vakuuksia talon rakentamiseen, yhä useammat ihmiset joutuvat lähtemään pankista ilman lainaa.
Jokin parametri välähtää punaisena, esimerkiksi väestön väheneminen paikkakunnalla, mikä voidaan keskitetysti tehtyjen päätösten yhteydessä tulkita varoitusmerkiksi. Ilman paikallisten pankinjohtajien aiemmin hallussa ollutta ja käyttämää laajaa paikallista tietämystä pankeilta voi jäädä huomaamatta paikallinen todellinen todellisuus ja potentiaali.
Taustalla ovat EU:n säännökset vuoden 2008 pankkikriisin jälkeen. Riskienhallintaparametrien lisäksi jokaisella pankilla, joka on usein pörssilistattu yhtiö ja täten tulee maksimoida voittonsa, on sisäiset ohjeet.
Pohjanmaalla pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole vain osa taloutta, vaan osa alueemme selkärankaa. Yritykset ja maatilat luovat työpaikkoja ja pitävät maaseudun elossa. Alhaisella työttömyydellä puolestaan on kauaskantoisia vaikutuksia – työpaikka merkitsee yhteisöllisyyttä, tarkoitusta ja vahvempaa sosiaalista pääomaa. Voisi kysyä, onko Suomella varaa estää menestyvien yritysten ja yrittäjien kasvua.
On aina ollut yrityksiä, jotka ovat epäonnistuvat, mutta valtaosa menestyvät erittäin hyvin. Voisi ajatella, että pankkien, jotka saivat vahvaa valtion tukea 1990-luvun taantuman yhteydessä, ei pitäisi olla jarru kasvulle, innovaatioille ja tulevaisuudenuskolle.
Suomen Yrittäjät ja monet maatalousyrittäjät ovat toistuvasti huomauttaneet yritysten vaikeudesta saada rahoitusta. Ruotsissa, jossa sovelletaan samoja EU-säännöksiä, on huomattavasti helpompi saada pankkilainoja esimerkiksi asuntokauppaan.
Tarvitsemme kansallisen pankkisääntelyn joustavampaa tulkintaa, joka tukee kasvua ja yrityssektorin rahoitusmahdollisuuksia, ei ylisääntelyä, joka tekee pienten yritysten lainojen saamisen mahdottomaksi tai kohtuuttoman kalliiksi. On hyvä, että hallitus tarkastelee pankkisääntelyä elinkeinoministeri Sakari Puiston johdolla.
Elämisen ja asumisen on oltava mahdollista kaikkialla Suomessa, myös maaseudulla. Minulle tämä on perusoikeus. Pankeilla on tärkeä rooli tulevaisuuden luottamuksen luomisessa ja täten myös yhteiskunnallinen vastuu. Tämä tarkoittaa, että niiden on uskallettava myöntää lainoja ihmisille ja yrityksille, joilla on potentiaalia, vaikka ne eivät sopisikaan riskinlaskenta-algoritmien suosimaan kaupunkimalliin.
Mikko Ollikainen
RKP:n kansanedustaja Maalahdesta