Kehitysyhteistyön rajut leikkaukset vievät työpaikkoja suomalaisissa kansalaisjärjestöissä työskenteleviltä ihmisiltä. Kotimaisten kansalaisjärjestöjen saama tuki romahtaa yli 100 miljoonasta eurosta ensi vuonna 65 miljoonaan euroon.
– Palaamme vuoden 2006 tasolle. Järjestöjen toimintaan kohdistuvat leikkaukset ovat ikäviä, koska niiden työ on äärimmäisen tärkeää, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) toteaa esitellessään esitystään ensi vuoden kehitysyhteistyöbudjetiksi.
– Kansalaisjärjestöjen saama tuki on kasvanut viime vuosina hyvin nopeasti, yli kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Edellinen hallitus nosti järjestöjen tukea 26 miljoonalla eurolla samaan aikaan, kun muusta kehitysyhteistyöstä jo leikattiin, Toivakka jatkaa.
Ministeri on saanut leikkauksesta paljon kritiikkiä. Irtisanomisia ja määräaikaisten tehtävien lakkauttamisia on järjestökentällä edessä.
– On tullut kritiikkiä siitä, että työpaikkoja lähtee Suomesta tämänkin myötä, mitä emme tietenkään haluaisi. Kehitysyhteistyön ensisijainen tarkoitus on kuitenkin vähentää kehitysmaiden köyhyyttä. Minkälaisia ovat leikkausten vaikutukset kansalaisjärjestöjen toimintaan, riippuu tietysti järjestöistä itsestään, Toivakka korostaa.
Leikkaus toteutetaan siten, että ulkoministeriö (UM) keskeyttää pienten ja keskisuurien järjestöjen osalta hankekierroksen eli tukihaun.
– Olemassa oleviin hanketukiin ei kohdisteta leikkauksia, ja pyrimme avaamaan uuden haun pienille ja keskisuurille järjestöille keväällä 2016, Toivakka kertoo.
Isommat kumppanuusjärjestöt, jotka saavat ohjelmatukea ja toiminta-avustusta, menettävät tästä rahoituksestaan 38 prosenttia.
Ministeri ei haluaisi tehdä tasaista juustohöyläleikkausta, vaan hänen mielestään rahoitusta pitää jatkossa ohjata niille järjestöille, joiden tekemä kehitysyhteistyö vastaa hallitusohjelman tavoitteita.
Hallitusohjelmassa painopisteinä mainitaan muun muassa kestävä kehitys sekä naisten ja tyttöjen asema, mutta myös ruoka-, vesi- ja energiapulan torjunta. Suomi tukee myös demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä sekä hallinnon, kuten kattavien verojärjestelmien, kehittämistä.
– Emme pysty painottamaan leikkauksia suhteessa painopisteisiimme, koska meillä ei ole käytettävissämme arviota kansalaisjärjestöjen toiminnasta. Edellinen arviointi on yli 20 vuotta vanha, mutta nyt olemme käynnistäneet järjestöjen toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin, jonka ensimmäinen osa valmistuu ensi keväänä, Toivakka toteaa.
Kun UM päättää vuoden 2017 tuista ja avustuksista, se tukeutuu arvioon.
UM jättää toteuttamatta myös viestintä- ja globaalikasvatuksen hakukierroksen ja keskeyttää kunta-alan hakukierroksen. Tähän asti myös kunnat ovat voineet saada tukea kehitysyhteistyöhön. Aktiivisia kuntia on ollut kymmenkunta.
Ministeri Toivakka kehottaa kuntia nyt liittoutumaan jonkin järjestön kanssa, jolloin ne voivat edelleen hakea rahoitusta kehitysyhteistyölleen. Toivakka pitää mahdollisena, että kunta-alan hakukierros toteutetaan joskus myöhemmin, mutta nyt sitä ei ole näköpiirissä.
Kehitysyhteistyöbudjetista on tukea saanut Suomessa jopa 500 järjestöä. Leijonan rohmaisun tuesta ovat haukanneet Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon ulkomaanavun kaltaiset suuret järjestöt.
– On hyvä, että kenttämme on aktiivinen, mutta sitä on kritisoitu sirpaleisuudesta. Toivon järjestöiltä enemmän yhteistyötä, jotta saamme suurempia ja vaikuttavampia hankkeita. Leikkaukset varmasti myös ohjaavat siihen suuntaan, Toivakka arvioi.
Hän toivoo järjestöiltä hallinnollisten kustannusten minimointia, johon UM kiinnittää huomionsa järjestöjen arviointia tehdessään.
Vuoden 2016 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi on valtiovarainministeriön (VM) talousarvioesityksessä arvioitu noin 0,35 prosenttia bruttokansantulosta. EU-jäsenmaana Suomi on sitoutunut YK:n suosittelemaan 0,7 prosentin bktl-tavoitetasoon.
Yhteensä VM:n talousarvioesityksessä esitetään kehitysyhteistyöhön 714:ää miljoonaa euroa. Ulkoministeriön oma budjettiesitys on 30 miljoonaa euroa suurempi.
– Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitämme 528 miljoonaa euroa, mutta VM:n esitys on siinäkin 30 miljoonaa euroa pienempi, Toivakka kertoo.
Molempien ministeriöiden esityksissä kehitysyhteistyöstä tehtävä leikkaus näyttää hallitusohjelmaan kirjatulta 200 miljoonalta eurolta. VM haluaa kuitenkin nipistää Toivakan näppien alta 30 lisämiljoonaa Finnfundin pääomittamiseen. Toivakan mielestä Finnfundille riittäisi 100 miljoonan euron lisäpääoma.
Finnfund harjoittaa kehittyvissä maissa lainamuotoista riskirahoitusta.
– Tappelemme 30 miljoonasta eurosta VM:n kanssa, Toivakka sanoo, mutta ei kuulosta järin toiveikkaalta.
VM:n esityksen sisältöön lienee vaikuttanut EU-maissa käytössä oleva budjetointitapa, jonka perusteella Finnfundin pääomittamista ei lasketa menoksi kansantalouden tilinpidossa. EU-komission silmissä Suomen valtion budjetti näyttää olevan 30 miljoonaa euroa enemmän tasapainossa, jos kiistamiljoonat annetaan Finnfundille eikä suoraan ministeriölle.
Toisaalta asiaa voinee pitää myös "budjettikikkailuna", koska valtiontalouden tila ei parane, menivätpä rahat hallituksen budjettiriihen jälkeen kumpaan tahansa osoitteeseen.
LAURI NURMI / LÄNNEN MEDIA