Etelä-Pohjanmaan väestön painopiste on Seinäjoella, mutta 65,5 % väestöstä asuu muualla maakunnassa. Hyvinvointialue on kertonut liikkuvien palveluiden kehittämisestä, lakkautettujen/lakkautusuhan alla olevien sote-palveluiden tilalle. Maakunnassa tulee olla myös fyysisiä palvelupisteitä, joita täydennetään liikkuvilla sote-palveluilla. Ja näiden liikkuvien palveluiden tulisi olla käytössä ennen lakkautuksia/supistuksia.
Hyvinvointialue perustelee muutoksia säästösyillä unohtaen, että lopputuloksena on todennäköisesti kustannusten nousu ja asukkaiden terveyserojen kasvu. Pahimmillaan hoitoon pääsy vaikeutuu ja sen seurauksena voi aiheutua raskaamman ja kalliimman hoidon tarve kuin alun pitäen olisi vaadittu.
Henkilöstöpula on yksi syy, millä muutoksia perustellaan. Hyvinvointialue ei ole tehnyt kyselyä henkilöstölle, eikä kuunnellut henkilöstön halukkuudesta siirtyä töihin toiselle paikkakunnalle vai jättävätkö mieluummin koko alan.
Muutoksia tehdessä palveluihin tulee muistaa reuna-alueiden asukkaat ja heidän tarvitsemansa palvelut, kaikkea ei voida keskittää.
Muutoksia tehtäessä tulee muistaa, että hyvinvointialueen tärkein voimavara on henkilökunta. Hyvinvointialueen tulee olla kannustava, vetovoimainen työpaikka. Hyvinvointialueella tulee edistää henkilöstön ja johdon avointa vuorovaikutusta, johdon tulee kuunnella henkilöstöä ja ottaa huomioon heidän näkemyksensä.
Aluevaltuustoon tarvitaan päättäjiä, jotka tietävät, mistä päättävät. Olen työskennellyt sote-alalla pian 30 vuotta, tiedän mistä puhun ja tiedän sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet.
Susanna Viitala (kesk.)
osastonhoitaja
kunta- ja aluevaaliehdokas
Kurikka