Merivoimien henkilöstöpäällikkönä toiminutta upseeria syytetään virkasalaisuuden rikkomisesta, koska hän lähetti joulukuussa 2019 kuvan työsähköpostista eläköityneelle upseerille.
Syytteessä oleva kommodori Pekka Varjonen myöntää lähettäneensä kuvan, mutta kiistää syytteen. Puolustuksen mukaan Varjonen uskoi, että vastaanottajalla olisi ollut tietoa, jonka tämä olisi voinut välittää erään esitutkinnan käyttöön.
Asiaa käsiteltiin tänään Helsingin hovioikeudessa. Syytetyn sotilasarvon vuoksi asian ensimmäinen oikeusaste on hovioikeus. Varjonen on sittemmin irtisanoutunut Puolustusvoimista.
Syyttäjä vaatii Varjoselle 20–30 päiväsakon suuruista rangaistusta. Syyttäjä Eero Salo korosti asiaesittelyssään, että nyt käsiteltävässä syytteessä on kyse hyvin suppeasta asiasta.
Tutkinta alkoi aikanaan erään toimittajan Puolustusvoimille lähettämistä tietopyynnöistä. Tietopyynnöt saapuivat Puolustusvoimille samoihin aikoihin kuin anonyymit kirjeet, joissa vihjattiin organisaatiossa tapahtuneista väärinkäytöksistä. Tämä herätti Puolustusvoimissa epäilyn tietovuodosta, ja asiassa aloitettiin tutkinta, jota syyttäjä kuvailee massiiviseksi.
Syyttäjän mukaan tutkinnan lopputulos kuitenkin oli, että näyttöä epäillystä rikoksesta löytyi ainoastaan nyt syytteessä olevasta yksittäisestä kuvasta.
Puolustuksen asiamies, varatuomari Heikki Mikkola sanoi asiaesittelyssään pitävänsä kummallisena tutkinnan aloittamista, koska toimittajan tietopyynnöt koskivat julkisia tietoja. Puolustus pitää oikeusprosessia ajojahtina Varjosta kohtaan.
– Kun toimittaja on kysellyt täysin julkisia asioita, niin Puolustusvoimissa on päätetty, että tähän on joku tietovuotaja, Mikkola sanoi oikeudenkäynnin jälkeen.
Hän lisäsi, että Puolustusvoimat reagoi epäilykseensä tutkintapyynnöllä ja voimakkailla pakkokeinoilla. Esimerkiksi Varjosen kotiin tehtiin kotietsintä.
– Sitten loppujen lopuksi ollaan hovioikeudessa kuulemassa, miten äärimmäisen triviaalista ja minimaalisesta asiasta tässä oli kuitenkin kyse.
Laittomia tankkauksia epäiltiin
Syytteessä oleva sähköpostiviesti käsitteli rikosepäilyä siitä, että Puolustusvoimien työntekijä olisi tankannut valtion polttoainetta omaan veneeseensä. Sähköpostiviestissä sanottiin, että asiassa tultaneen tekemään tutkintapyyntö. Syyttäjän mukaan viesteissä tarkoitettiin niin sanottua esiselvitystä.
Varjonen sanoi omassa kuulemisessaan, että epäily vuonna 2019 oli, että laittomia tankkauksia olisi tehty eri Merivoimien yksikössä useita. Kokonaisuus oli hänen mukaansa tuolloin täysin auki eikä tiedetty, milloin oli tankattu ja missä.
Varjosen mukaan ihminen, jolle hän syytteessä olevan kuvan lähetti Whatsappissa, oli työskennellyt Puolustusvoimissa tehtävissä, joissa tällä olisi pitänyt olla tietoa asiasta. Hän sanoi katsoneensa, että virkamiehenä hänen kuului tiedustella tältä asiasta.
Syyttäjä katsoo, että lähettämällä kuvan sähköpostista Varjonen paljasti salassa pidettävää tai sellaista tietoa, jota ei olisi saanut ilmaista. Varjonen kiistää, että tieto olisi ollut salassa pidettävää. Hän sanoo, että jos kyseessä olisi ollut salassa pidettävä tieto, sitä ei ikinä olisi jaettu sähköpostitse.
Asiaan liittyen syyttäjä on tehnyt myös syyttämättäjättämispäätöksiä. Varjosta epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta ja syytteessä mainittua sähköpostikuvan vastaanottanutta ihmistä yllytyksestä siihen. Syyttäjä päätti tältä osin jättää syytteen nostamatta, koska sen mukaan epäiltyjen syyllistymisestä rikokseen ei ollut riittävää näyttöä.
Syyttämättäjättämispäätösten mukaan Puolustusvoimissa alettiin epäillä vuotoa sen jälkeen, kun eräs toimittaja oli vuonna 2018 tehnyt tietopyyntöjä, jotka liittyivät Puolustusvoimissa epäiltyihin väärinkäytöksiin.
Syyttäjän päätöksessä kerrotaan, että tietopyynnöt koskivat muun muassa lippueamiraali Timo Hirvosta. Korkein oikeus (KKO) tuomitsi toissa vuoden heinäkuussa Rannikkolaivaston komentajana ja Merivoimien esikuntapäällikkönä toimineen Hirvosen neljästä tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta. KKO:n mukaan hän teki vuosina 2016–2018 esteellisenä läheisiään koskevia päätöksiä.
Tutkintapyyntö kotietsinnästä
Varjosen ja toisen epäillyn kotiin tehtiin etsinnät keväällä 2020 ja heidän puhelimensa takavarikoitiin. Syyttäjän mukaan kaksikon välisestä viestinnästä ilmeni, että he olivat tyytymättömiä tiettyjen ihmisten toimintaan Puolustusvoimissa ja olivat tuoneet epäkohtia esille aktiivisesti.
Viesteissä oli muun muassa asiakirjoista ja tietokoneen näytöltä otettuja kuvia. Syyttäjän mukaan viesteistä kävi ilmi, että he olivat olleet havaitsemistaan epäkohdista yhteydessä ihmiseen, jolle olivat antaneet juttuvinkkejä ja materiaalia.
Syyttäjä toteaa päätöksessään, että jokaisella virkamiehellä on oikeus puhua organisaatioonsa liittyvistä asioista ulkopuoliselle ihmiselle yleisellä tasolla niin, etteivät salassa pidettävät tiedot paljastu.
– Virkamiehen tulee myös pystyä puuttumaan organisaatiossaan epäkohdiksi mieltämiinsä asioihin, kuitenkin edellä mainittu salassapitovelvoite huomioon ottaen. Minkä tahansa epäkohdan, kuten toisen virkamiehen esteellisyyttä koskevan epäilyn, julkituominen ei itsessään voi olla rangaistavaa, jos esteellisyyden perustavaa, salassa pidettävää kontekstia ei paljasteta ulkopuolisille, syyttäjä kirjoittaa.
Syyttäjän mukaan asiassa jäi viime kädessä epäselväksi, mitä tietoja oli annettu eteenpäin. Syyte jätettiin siis nostamatta isosta osasta tutkintaa, ja syyttäjä nosti syytteen vain yhden Whatsappissa jaetun kuvan osalta.
Hovioikeus sai tiistaina asian käsittelyn päätökseen ja ilmoitti käsittelyn lopuksi, että tuomio annetaan keväällä. Varjonen vaatii valtiolta 4 000 euron korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä. Epäilty rikos tapahtui neljä vuotta sitten.
Puolustus kertoi, että Puolustusvoimien Varjosen kotiin tekemän kotietsinnän laillisuudesta on tehty tutkintapyyntö Helsingin poliisille.
– (On pyydetty tutkimaan ) myös näiden todistajien, jotka ovat samalla tutkintapyynnön tekijät, esitutkinnassa antaman kertomuksen paikkansapitävyys vai ovatko he siinä esitutkinnassa kertoneet asioita vastoin parempaa tietoa. Muun muassa tällaisia asioita on pyydetty selvittämään, Mikkola sanoi.