Lukijalta
Mielipidekirjoitus

To­del­li­suut­ta vai ideo­lo­giaa

Seinäjoki

Tomi Kaunismäki (kd.) ja Heli Rämäkkö (Vapauden liitto) kirjoittivat eduskunnan hyväksymästä ns. translaista ja huolistaan siihen liittyen tällä palstalla 8.2. ja 10.2. Näillä kirjoituksillaan he tekivät erityisesti lapsista ja nuorista keppihevosen vaalipropagandalleen. Tämä on hyvin surullista.

Kirjoittajien peräämiä biologisia faktoja ei tarvitse lakipykälillä vahvistaa. Lakien tarkoitus on mm. turvata kaikkien ihmisten oikeus elää rauhassa omana itsenään. Translain uudistus oli hyvin tarpeellinen, vaikka se koskee vain pientä osaa ihmisistä.

On ymmärrettävää, että lakiuudistus, joka ei koske itseä tai läheisiä, voi tuntua järjettömältä. Sen sijaan meistä, joita tai joiden läheisiä lakiuudistus koskee, tuntuu järjettömältä, että uudistuksen kuvitellaan ensisijaisesti hyödyttävän mielivaltaista sukupuoltaan edes takaisin vaihtajaa tai heikentävän naisten oikeuksia.

Lasten kehityksestä on oltu huolissaan, kun ”sukupuoli määritetään ilmoitusasiaksi”.

Hyvät huolissaan olijat: laki ei määritä sukupuolta ilmoitusasiaksi. Sukupuolen biologinen perusta ei ole kadonnut minnekään. Aivan kuten tasa-arvoisen avioliittolain myötä ns. heteroavioliitot eivät hävinneet minnekään. Niille, jotka tarvitsevat sukupuolimerkinnän muutosta passiinsa, laki suo sen mahdollisuuden ilman vuosien lääketieteellistä diagnosointia, lääkärien lausuntoja, ja lisääntymiskyvyttömyyden vaatimusta. Siinä kaikki.

Kuten Rämäkkö toteaa, lapset ja nuoret tarvitsevat tukea kasvussaan ja heitä pitää kuunnella. Jotkut lapset ja nuoret tietävät jo varhain, että heille syntymässä määritetty sukupuoli ei ole oikea. Vaikka jotkut heistä eivät koe enää samoin murrosiän jälkeen, se ei ole syy mitätöidä heidän kokemustaan. Heidän kokemuksensa on totta juuri nyt, ja he tarvitsevat tukea ja kuuntelua juuri nyt.

Transsukupuolisuuden mahdollisuudesta vaikeneminen ja asian käsittelyn siirtäminen aikuisuuteen on vastuutonta silmien sulkemista, joka johtaa pahimmillaan itsensä vihaamiseen ja satuttamiseen. Asialta silmänsä sulkevat aikuiset luovat ilmapiirin, jossa myös lapset kokevat erilaisuuden vieraaksi, ja jossa kiusaamista ja väkivaltaa oikeutetaan näillä perusteilla.

Rämäkkö totesi, että useilla ideologioilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ideologiaksi kutsutaan ryhmäintressien sävyttämää aatejärjestelmää. Esimerkiksi poliittinen aate, joka yhdistää saman puolueen jäseniä, on ideologia. Sanaa käytetäänkin yleisesti poliittisissa kirjoituksissa. Sukupuoliristiriidan kanssa elävät ihmiset sen sijaan ovat mitä suurimmassa määrin todellisuutta.

Anne Majaneva

Translasten ja -nuorten perheet ry

Johanna Lahdensuo

Lakeuden Sateenkaari ry