Työllisten 15–74-vuotiaiden määrä laski elokuussa 46 000 vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskus. Naisten joukossa lasku oli 40 000 ja miesten joukossa 6 000.
Työvoimatutkimuksen mukaan saman ikäisiä työttömiä oli elokuussa 22 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.
15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 7,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,7 prosenttia. Työttömyysasteen trendiluku oli elokuussa 8,3 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan työttömiä oli elokuussa kaikkiaan 214 000. Heistä miehiä oli 112 000 ja naisia 101 000.
Avoimia työpaikkoja selvästi vähemmän
Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan kertoo Työllisyyskatsauksessaan, että työttömien työnhakijoiden määrä nousi 30 100 henkilöllä viime vuoden elokuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 30 600 eli 34 200 vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa.
Avoimia työpaikkoja oli ministeriön mukaan elokuussa kaikkiaan 54 300, mikä on 60 100 vähemmän kuin vuosi sitten.
Katsaus kertoo, että työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa yhteensä 279 600 eli 30 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Pitkäaikaistyöttömien eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä nousi myös ja oli 96 900.
Tilastokeskuksen ja ministeriön luvut poikkeavat hieman toisistaan, sillä ne on tuotettu eri menetelmillä.
"Suhdannetilanne edelleen haastava"
Suomen yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom sanoo, että Suomen pitkään heikosti kehittynyt talous heijastuu myös työmarkkinoille, kun 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi on laskenut jo vuoden ajan.
– Työttömyyden kasvua ajaa Suomen heikko taloustilanne. Pitkittyneen heikon suhdanteen taustalla on muun muassa Suomelle liian korkea korkotaso, heikko kuluttajaluottamus ja rakennusalan vaikeudet. Myös avoimien työpaikkojen määrä on laskenut, mikä vaikeuttaa uudelleentyöllistymistä, Ohlsbom kirjoittaa sähköpostikommentissaan.
Hän huomauttaa, että ilmassa on jo varovaisen positiivisia merkkejä, kun Suomen talous on alkanut toipua taantumasta. Positiiviset signaalit eivät kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ulotu esimerkiksi yksityiseen kulutukseen, kuluttajien luottamukseen tai myönnettyjen rakennuslupien määriin.
– Suhdannetilanne on siis edelleen lupaavista talousuutisista huolimatta haastava eli työllisyystilanne jatkanee heikkenemistään syksyn aikana. Työmarkkinat reagoivat talouden käänteisiin viiveellä, joten parempia aikoja voidaan odottaa aikaisintaan ensi vuoden puolella.
"Paluu parempaan kestää pitkään"
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan työttömyys on saavuttamassa huippunsa, mutta paluu parempaan kestää pidempään.
Hän huomauttaa tiedotteessa, että avoimia työpaikkoja koskeviin tilastoihin on viime aikoina liittynyt tuotannollisia epäselvyyksiä, mikä on vaikeuttanut ekonomistien mahdollisuutta arvioida työllisyyden suuntaa.
– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työvoiman kysyntä on edelleen erittäin heikkoa, eikä myönteisiä uutisia työttömyydestä kannata siten odotella vielä vähään aikaan, Appelqvist toteaa.
