Kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla syntyvyyden lasku tasaantui verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Asia selviää Tilastokeskuksen väestön ennakkotietotilastosta.
Yhteensä tämän vuoden tammi–kesäkuussa syntyi 22 341 lasta, mikä on 413 lasta enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna. Vaikka syntyvyyden lasku tasaantui, syntyvyys on Tilastokeskuksen mukaan edelleen historiallisen matalalla.
Syntyvyyden kehityksen tasaantuminen näkyi myös syntyvyyttä mittaavassa kokonaishedelmällisyysluvussa. Tilastokeskuksen mukaan viimeisen 12 kuukauden ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, mikä on 0,01 korkeampi kuin kalenterivuoden 2024 aikana.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla ja nainen eläisi koko hedelmällisen ikänsä.
Väkiluvun kasvua piti yllä maahanmuutto
Suomen väkiluku kasvoi tammi–kesäkuussa noin 8 800 hengellä. Kasvua piti Tilastokeskuksen mukaan yllä muuttovoitto ulkomailta.
Ulkomailta muutti Suomeen tammi–kesäkuussa hieman yli 20 900 henkilöä. Suomesta ulkomaille muutti reilut 6 400 henkilöä.
Maahanmuuton määrä kuitenkin vähentyi. Suurin pudotus oli Tilastokeskuksen mukaan Suomeen saapuneiden ukrainalaisten määrässä. Pudotuksesta huolimatta ukrainalaiset muodostivat edelleen suurimman osuuden kaikista Suomeen tammi–kesäkuussa maahan muuttaneista. Kaikista maahan muuttaneista ukrainalaisia oli noin viidennes.
Maahan muuttaneista toiseksi eniten oli Suomen kansalaisia ja kolmanneksi eniten Filippiinien kansalaisia.
Syntyneitä oli tammi–kesäkuussa lähes 7 300 vähemmän kuin kuolleita.
Kesäkuun lopussa Suomen väkiluku oli 5 644 772.
Kasvua Uudellamaalla ja Pirkanmaalla
Määrällisesti väkiluku kasvoi tammi–kesäkuussa eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, Tilastokeskus kertoo. Uudellamaalla kasvua oli reilut 11 600 henkilöä ja Pirkanmaalla vajaat 1 400 henkilöä.
Suurinta määrällinen väestötappio oli Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Pohjois-Karjala menetti tammi-kesäkuun aikana vajaat 800 asukasta ja Etelä-Karjala vajaat 700 asukasta.
Alueelliset väkiluvut perustuvat Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston 2. vuosineljänneksen julkistukseen.