Ti­kan­ojan näyt­te­ly nos­taa­ e­siin unoh­tu­nei­ta ta­ri­noi­ta

Minä en ole minä -muotokuvanäyttelyn kuraattori Reetta Kuojärvi-Närhi esittelee Albert Edelfeltin muotokuvia taiteilijan omista perheenjäsenistä. Kuva: Josefiina Vanhanen
Minä en ole minä -muotokuvanäyttelyn kuraattori Reetta Kuojärvi-Närhi esittelee Albert Edelfeltin muotokuvia taiteilijan omista perheenjäsenistä. Kuva: Josefiina Vanhanen

Tikanojan taidekodin uudessa näyttelyssä on esillä muotokuvia 1500-luvulta nykypäivään. Sinebrychoffin taidemuseon tuottama näyttely tarjoaa vaasalaisille ainutlaatuisen katsauksen eurooppalaiseen taidehistoriaan.

Esillä on pääosin eurooppalaista muotokuvataidetta, mutta mukaan mahtuu myös suomalaisia taiteilijoita. Tikanojan taidekodissa näyttelyä on täydennetty myös miniatyyreillä Vaasan kaupungin museoiden omista kokoelmista.

Minä en ole minä -nimisessä näyttelyssä muotokuvataidetta lähestytään eri teemojen kautta. Teokset on jaettu muun muassa edustuskuviin, taiteilijoiden omakuviin ja muotokuviin, joiden mallit ovat aikojen saatossa unohtuneet.

– Näyttelyssä pohditaan muotokuvataidetta muistojen vaalimisen, vallan vahvistamisen ja identiteetin näkökulmasta, amanuenssi Anna Franck kertoo.

Muotokuvien ja miniatyyrien lisäksi esillä on myös kuolinnaamioita muistoteeman mukaisesti. Nähtävillä on muun muassa Akseli Gallen-Kallelan kuolinnaamio.

Tikanojan taidekodin näyttely poikkeaa hieman Sinebrychoffin taidemuseossa esillä olleesta näyttelystä.

Kaikkia teoksia ei ole tuotu Helsingistä Vaasaan. Sen sijaan Vaasassa on esillä miniatyyrejä Pohjanmaan museon ja Karl Hedmanin taidekokoelmista.

– Omien kokoelmien miniatyyrit ovat nyt näytteillä ensi kertaa niiden konservoinnin jälkeen. Miniatyyrien joukosta löytyy paikallisia historiallisia henkilöitä, kuten raatimies Gustaf Jacob Withander ja kauppaneuvos Johan Grönberg, amanuenssi Kati Lehtinen kertoo.

Aikana ennen valokuvia miniatyyreillä oli suuri merkitys mukana kulkevina kuvina ja muistoina läheisistä.

Taidekodilla järjestetään tavallisten yleisöopastusten lisäksi erityisopastuksia. Keväällä järjestetään kaksi opastuskierrosta, joilla pääsee tutustumaan Tikanojan taidekodin lisäksi hovioikeuteen.

– Hovioikeuden täysistuntosalissa voi nähdä hovioikeuden perustaja Kustaa III:n muotokuvan. Valtava muotokuva ei kehyksineen yksinkertaisesti mahtunut Tikanojalle sisälle, Franck kertoo.

Kustaa III lahjoitti muotokuvansa Vaasaan hovioikeuden perustamisen kunniaksi vuonna 1776.

Muotokuvaa pääsee toki ihailemaan myös Tikanojan taidekodissa suurennettuna valokuvaversiona, joten vierailu hovioikeudessa ei ole välttämätön.

Näyttelyyn järjestetään tilauksesta myös kuvailutulkkausopastuksia, joissa taideteoksia kuvaillaan sokeille tai heikosti näkeville henkilöille.

Josefiina Vanhanen

Ilmoita asiavirheestä