On erittäin tärkeää, että hyvinvointialueen päätöksentekijöillä on luotettava tietoperusta päätösten pohjaksi. Tieteellisellä tutkimuksella voisi olla nykyistä keskeisempi rooli hyvinvointialueiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä edellyttäisi, että hyvinvointialueella olisi riittävät resurssit ja sujuvat prosessit toimia tutkimuksen vastinparina yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Tieteellinen tutkimus tukee asiakaslähtöisten ja vaikuttavien hoitomenetelmien, palvelujen sekä osaamisen kehittämistä, tiedolla johtamista ja uusien toimintamallien käyttöönottoa hyvinvointialueilla. Kun haluamme parantaa hyvinvointialueen toiminnan vaikuttavuutta, meidän tulee puhua muustakin kuin lääkärille pääsystä tai taloudellisista vaikutuksista.
Soten päätöksenteossa korostuu tarve vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, miten sote-palveluille asetetut tavoitteet toteutuvat ja miten saavutetaan toivottuja vaikutuksia. Kyse on rajallisten resurssien ohjaamisesta niin, että terveys-ja hyvinvointihyöty on mahdollisimman suurta.
Tieteellinen tutkimusnäyttö on ainoa eettisesti kestävä keino asettaa hoitoja ja palveluja tärkeysjärjestykseen. Sen avulla voidaan karsia vaikuttamattomat, liian kalliit ja jopa haitalliset hoidot. Tutkimustiedolla rakennetaan tulevaisuuden sote-palveluja ja vahvistetaan myös ehkäisevää työtä ihmisten hoidossa.
Aluevaltuutetut tarvitsevat päätöksentekonsa perustaksi tietoa myös asiakas-, henkilöstö-, toimitila-, ympäristö-. investointi- ja tulevaisuusvaikutuksista. Liian vähän kiinnitetään huomiota suurimman henkilöstöryhmän, hoitajien hoitotyön vaikuttavuuteen. Myös esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön vaikuttavuus vaativat vahvaa tietopohjaa.
Tulevaisuuden ennakointi- ja vaikuttavuustieto ovat tärkeä osa hyvinvointialueen kestävää päätöksentekoa. Tieteellinen tutkimus tukee hyvinvointialueen laadukasta päätöksentekoa ja johtamista.
Arto Rautajoki (sd.)
aluevaaliehdokas
Seinäjoki