Tiestön kunto on sahateollisuuden kilpailukyvyn kannalta hyvin tärkeää. Sahat sijaitsevat yleensä pienillä paikkakunnilla ympäri Suomea, kuten Isojoella, ja raaka-aineen lisäksi suurin osa niiden puutuotteista siirtyy vientisatamiin raskaan liikenteen avulla.
Esimerkiksi Isojoen Sahan tuotannosta yli 80 prosenttia päätyy Suomen rajojen ulkopuolelle. Tiestön tulee olla kunnossa, jotta tukit ja puutuotteet liikkuvat ongelmitta.
Huonokuntoisten teiden määrä on valitettavasti voimakkaassa kasvussa. Vuodesta 1990 vuoteen 2011 huonokuntoisten päällysteiden määrä puolitettiin määrätietoisella työllä, jolloin niitä oli enää noin 3 000 kilometriä. Vuodesta 2011 alkaen huonokuntoisten teiden määrä on kolminkertaistunut ja niitä on jo yli 9 000 kilometriä. Määrän odotetaan kasvavan.
Suomessa teiden kunnossapitoon on käytetty liian vähän rahaa, minkä seurauksena liikennöinnin kustannukset ovat kohonneet ja tieverkon korjausvelka kasvanut. Tiestön kuntoon pitää pystyä panostamaan aiempaa merkittävästi enemmän, sillä nykytilanne on hälyttävä.
Jotta tiestön kunto paranisi, vaatisi se aktiivisia toimenpiteitä niin liikenne- ja viestintäministeriössä kuin valtiovarainministeriössäkin. Kunnossapitopäätökset perustuvat liialti liikennemääriin, mikä ylikorostaa henkilöautoliikennettä. Teiden kunnossapidon tulisi heijastaa paremmin myös raskaan liikenteen tarpeita, sillä tiestö vaikuttaa talouteen, kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen juuri raskaan liikenteen kautta. Osa seututeistä on esimerkiksi peräisin ajalta, jolloin rekkojen massat yltivät 10 tonniin, kun nykyään käytössä on jopa 76 tonnin painoista raskaan liikenteen kalustoa.
Oma lukunsa ovat heikkokuntoisten teiden kelirikkoajat, jotka kevään korvilla katkaisevat puun kuljetukset jopa viikoiksi. Tällä on negatiivinen vaikutus muun muassa sahojen raaka-ainehuoltoon.
Liikenneverkon lisäksi huomio tulee kiinnittää logistiikan kustannuksiin, jotta ne eivät karkaa käsistä. Tulevaisuudessa esimerkiksi tieliikenteen päästökauppa tulee nostamaan merkittävästi teollisuuden kustannuksia. Päästökaupan valmistelun yhteydessä hallituksen tulisi päättää niin kutsutun ammattidieselin käyttöönotosta, jolla pienennettäisiin negatiivista vaikutusta suomalaisten yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn.
Suomen kaltainen pieni vientivetoinen talous ei pärjää, mikäli logistiikka ei ole kunnossa: tarvitsemme toimivaa tieverkostoa ja kustannuskilpailukykyä.
Esa Hakamäki
toimitusjohtaja
Isojoen Saha Oy
Tino Aalto
toimitusjohtaja
Sahateollisuus ry