Tie­dät­kö, missä ovat la­keu­den helmet? – Luon­to­ret­kei­li­jä Ale­xand­ra Park­ko­nen antaa vinkit syys­lo­mal­le

Etelä-Pohjanmaa
Alexandra Parkkonen kuvailee itseään retkeilyä rakastavaksi seikkailijaksi ja ulkoilmaelämästä innostuvaksi tarinankertojaksi.
Alexandra Parkkonen kuvailee itseään retkeilyä rakastavaksi seikkailijaksi ja ulkoilmaelämästä innostuvaksi tarinankertojaksi.
Kuva: Alexandra Parkkosen kotialbumi

Alexandra Parkkonen, 27, on intohimoinen retkeilijä. Kun hän viisi vuotta sitten muutti Kuopiosta Kokkolan kautta Seinäjoelle, hän ryhtyi ensitöikseen selvittämään, millaisia retkeilykohteita maakunnasta löytyy.

– Jos kohteesta oli tietoa verkossa, niin asiat saattoivat olla väärin. Lähtöpaikoissa oli virheitä eikä missään kerrottu, pääseekö reittiä kulkemaan talvisin, Parkkonen kertoo.

Koska tietoa tuntui olevan vaikea löytää, hän alkoi itse kerätä retkeilykohteista listaa verkkoon ja sosiaalisen mediaan. Retkeile Lakeuksilla-niminen Instagram-tili avautui pari vuotta sitten. Sen jatke, nettisivusto retkeilelakeuksilla.fi julkaistiin vuotta myöhemmin.

Näissä kanavissa Parkkonen jakaa tietoa retkistään ja käyntikohteista.

Instagramissa Parkkonen painottaa valokuvia.

– Ostin ensimmäisen järjestelmäkamerani marraskuussa. Yritän koko ajan opetella paremmaksi sen käytössä.

Verkkosivulla pääosassa ovat luontokohteiden esittelyt. Yleisen kuvauksen lisäksi jokaisesta kerrotaan kohteen tarkka sijainti.

– Ajattelin, että josko muille jäisi nyt enemmän aikaa itse retkeilyyn kuin kohdetietojen etsimiseen. Haluan jakaa kokemuksen kautta kertynyttä tietoa ja tarjota niin Etelä-Pohjanmaalla asuville kuin matkailijoillekin selkeää ja helposti saatavilla olevaa informaatiota Etelä-Pohjanmaan retkipaikoista.

– Jos edes yksi ihminen löytää avullani uuden retkikohteen tai innostuu kokeilemaan retkeilyä, tiedon jakaminen ei ole ollut turhaa.

Parin vuoden aikana sivustolle on listattu 170 kohdetta, joissa on joko laavu tai luontopolku. Vinkeille on ollut kysyntää. Instagramissa Parkkosella on yli 7700 seuraajaa ja Tiktokissa reilu 4200.

– Pääasiassa seuraajat ovat 34-54 -vuotiaita. Tilit tavoittavat kuukausittain yli 150 000 ihmistä ympäri Suomea, Parkkonen iloitsee.

Soinissa Arpaisten reitin puolivälissä on autiotupa ja -sauna, laavu, telttapaikka sekä kaksi tulipaikkaa. Arpaiskämppä on Metsähallituksen huoltama vaatimaton autiotupa, josta löytyy takka.
Soinissa Arpaisten reitin puolivälissä on autiotupa ja -sauna, laavu, telttapaikka sekä kaksi tulipaikkaa. Arpaiskämppä on Metsähallituksen huoltama vaatimaton autiotupa, josta löytyy takka.
Kuva: Alexandra Parkkonen

Retkeillä voi ympäri vuoden

Maakunnasta löytyy Parkkosen mielestä yllättävän paljon luontokohteita.

– Lisää kuvia on tulossa, sillä olen merkinnyt kartalle jo monta paikkaa, missä pitäisi käydä. Googlailen kohteita ja merkitsen paikat karttaan. Etenkin lumiseen aikaan sopivia kohteita on vaikea löytää. Pyrin ottamaan huomioon esimerkiksi lapsiperheet merkitsemällä sen, pääseekö kohteeseen lastenrattailla tai pulkalla.

Parkkonen retkeilee ympäri vuoden. Syyssateet tai pakkanen eivät saa luontoliikkujaa jäämään sohvan pohjalle.

– Talvisin liikun myös lumikenkäillen koskemattomilla hangilla. Retkeilen pääasiassa yksin, mutta silloin en mene jäälle. Puoliso lähtee harvoin mukaan. Ehkä silloin, jos kohteessa on hienot maisemat ja tarjolla on kahvia, Parkkonen kertoo hymyillen.

Ylisaron Vittingin suurimman kaivoksen pohjalle pääsee nyt kierreportaita pitkin. Paikallishistorian tuntija Harri Ritari on yksi geologisesti merkittävän luontopolun talkoolaisista.
Ylisaron Vittingin suurimman kaivoksen pohjalle pääsee nyt kierreportaita pitkin. Paikallishistorian tuntija Harri Ritari on yksi geologisesti merkittävän luontopolun talkoolaisista.
Kuva: Krista Luoma

Parkkonen opiskelee viimeistä vuotta matkailun restonomiksi. Hänen haaveenaan on päästä kehittämään Etelä-Pohjanmaan matkailua.

Retkeilyharrastuksen hän löysi korona-aikana.

– Elämässäni oli meneillään vaikea ajanjakso. Retkeilyn kautta löysin itseni. Saan siitä paljon energiaa ja inspiraatiota. Retkeillessä tunnen olevani vapaa. Luonnossa liikkuessa havainnoin paljon asioita, olen läsnä ja kiinnitän huomiota yksityiskohtiin.

Luontoretkeily on saanut naisen ylittämään itsensä monta kertaa.

– Muutama vuosi sitten nukuin ensimmäistä kertaa yksin teltassa ja viime maaliskuussa vietin ensimmäisen pakkasyöni ulkona. Pakkasta oli kymmenen astetta. Nykyään uskallan myös retkeillä pimeässä, vaikka olen aina pelännyt pimeää.

Retkipäivän onnistumiseksi konkari suosittelee ottamaan mukaan eväät ja pukeutumaan säänmukaisesti.

– Etukäteen kannattaa tutustua kohteen reittikarttaan ja tarkastella millaiseen maastoon ja millaiselle reitille on menossa. Itselläni on puhelimeen ladattuna Karttaselain-sovellus, josta näkee, missä polku menee ja mitä maastossa on ympärillä. Nettiyhteyden salliessa se näyttää myös oman sijainnin.

Arpainen on yksi Alexandra Parkkosen suosikkikohteista. Upeissa maisemissa kulkevan reitin varrella on vaihtelevaa maastoa kangasmetsistä soihin ja hiekkaharjuihin.
Arpainen on yksi Alexandra Parkkosen suosikkikohteista. Upeissa maisemissa kulkevan reitin varrella on vaihtelevaa maastoa kangasmetsistä soihin ja hiekkaharjuihin.
Kuva: Alexandra Parkkosen kotialbumi

Missä ovat alueen helmet?

Alexandra Parkkosen mielestä Etelä-Pohjanmaan upeimpia paikkoja ovat Arpaisten ulkoilu- ja vaellusreitti Soinin ja Ähtärin välillä, Pyhävuori Alajärvellä sekä Katikankanjoni Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa.

– Paikat ovat luonnoltaan hyvin erilaisia ja kaikkiin liittyy henkilökohtainen muisto niiltä ajoilta, kun olin vasta alkanut retkeillä.

Alajärven Pyhävuori on yksi ensimmäisistä retkipaikoista, jossa Parkkonen Etelä-Pohjanmaalla kävi. Paikkaa kutsutaan Pohjanmaan Koliksi, sillä Pyhävuoren huipulta aukeaa komea näköala kauas Lappajärvelle.

– Siellä maisemia katsellessa ei voi kyllä mistään lakeuksista puhua, Parkkonen kertoo.

Soinin Arpaisilla on pitkiä, jyrkkärinteisiä hiekkaharjuja, suolampia ja pitkospuuosuuksia. Maisemat ovat Parkkosen mielestä kuin postikortista.

Yksi satukirjamainen paikka on Katikankanjonilla kansallispuistossa.

– Siellä sukelletaan suuren kanjonin pohjalle ja retkeillään joen uomaa mukaillen sekä kanjonin jyrkillä rinteillä, Parkkonen selvittää.

Jyllinkosken padolta voi ihailla luontoa ja kosken pauhua.
Jyllinkosken padolta voi ihailla luontoa ja kosken pauhua.
Kuva: Hannu Lusa

Mitä syyslomakohteita suosittelet Eparin levikkialueelta?

– Jos vielä ei ole käynyt alkukesästä avautuneella Vittingin historiallisella luontopolulla, niin se kannattaa ehdottomasti ottaa suunnaksi, Parkkonen vinkkaa.

Luontopolku sijaitsee Ylistarossa Vittingin kaivosalueella. Siellä sijaitsee Suomen toiseksi vanhin rautamalmikaivos, josta on parisataa vuotta sitten löydetty harvinainen rodoniitti-korukiviesiintymä.

1,5 kilometrin pituisen luontopolun varrella on 14 erikokoista kaivosta. Portaita pitkin pääsee laskeutumaan suurimman kaivoksen pohjalle, noin 10 metrin syvyyteen maanpinnasta.

Toiseksi kohteeksi eränainen suosittelee Kurikan Jyllinkoskea. Siellä pääsee ihailemaan maakunnan pisimmän kosken kuohuja. Jyllinkoskella on 1,5 kilometrin pituinen luontopolku ja perhereitti, jonka kautta veden virtausta pääsee näkemään vaikka lastenrattaita työntäen.

Jyllinkoskella on Kisonniemen laavu. Sen ympäristössä voi tutustua harvinaisiin kasveihin, lintuihin ja bongata jopa liito-oravan.

Kurikan Jyllinkosken luontoreitillä kulkee polku, jonka varrelle tehdyt portaat helpottavat jyrkkien kohtien kulkemista. Kuvassa Alexandra Parkkonen.
Kurikan Jyllinkosken luontoreitillä kulkee polku, jonka varrelle tehdyt portaat helpottavat jyrkkien kohtien kulkemista. Kuvassa Alexandra Parkkonen.
Kuva: Hannu Lusa

Alexandra Parkkosen suosikkipaikat

  1. Kyrkösjärven ympäristö, Seinäjoki

  2. Paukaneva, Seinäjoki

  3. Levaneva, Seinäjoki

  4. Samuli Paulaharjun polku, Kurikka

  5. Jyllinkoski, Kurikka

  6. Lepokallion lenkki, Ylistaro

  7. Vittingin historiallinen luontopolku, Ylistaro

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Eparissa 9.10.2024.

Ilmoita asiavirheestä