Terve lomalainen! Näin uskaltaa sanoa, sillä heinäkuu on edelleen Suomen suosituin lomakuukausi. Tilastokeskuksen mukaan kolmannes suomalaisista pitää heinäkuussa ainakin yhden viikon lomaa.
Rahaa Nordean teettämän kyselyn perusteella käytämme kesäloman viettoon tonnin. Se on pari sataa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Säästöä voi saada aikaan vaikka matkustus- ja yöpymistavoilla. Tilastokeskus tietää, että 82 prosenttia köröttelee lomalle omalla autolla. Tämä tulee ainakin isommalla porukalla julkista liikennettä edullisemmaksi. Nukkuessakin voi säästää jopa useita satasia, jos pitää paussin oman mökin kohdalla tai kehtaa tunkeutua sukulaisten riesaksi. Näin tekee 70 prosenttia suomalaisista.
Huvitkin ovat monella halvat. Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia harrastaa ulkoilua. Useimmiten matka suuntautuu lähiluontoon.
Hieno homma, sillä luonnossa liikkuminen tarjoaa terveyshyötyjä. Terveystalon tiedote kertoo, että jo vartin oleskelu metsässä laskee verenpainetta ja kohentaa vastustuskykyä. Luontoliikunta myös lisää luovuutta sekä parantaa ongelmanratkaisukykyä ja unen laatua. Ulkoilma näyttää siis olevan yllättävän tehokas ja nopea lääke moneen vaivaan.
Yhdelle luonto tarjoaa inspiroivia maisemia, toiselle eläinten äänien kuuntelemista ja kolmannelle hiljaisuutta.
Monelle luonto on pakopaikka. Kodin seinien ulkopuolinen maailma tarjoaa hyväksyttävän syyn paeta kotitöitä ja kiukuttelevaa jälkikasvua. Äidin on nyt ihan pakko mennä lenkille, koska se on terveydelle välttämätöntä... Kirjoittajaa aktiivisempi rouva puolestaan voi ottaa kopan mukaan niin kuin kauppareissulle ikään ja tuoda metsästä villivihanneksia, marjoja, lihaa ja kalaa.
Täytyy tunnustaa, että itse en jalallani metsään tai pellolle mielelläni astu. Käärmekammo hallitsee elämää sen verran, että viihdyn terassilla ja lyhyeksi leikatulla nurmikolla. Rohkeimmillani uskallan kumisaappaat jaloissa ja hanskat käsissä kitkeä puskien alusia.
Onneksi omalla markillakin riittää elämyksiä. Tänään näin pitkästä aikaa leppäkertun. Piti ihan tarkistaa, ettei punainen palloero ollut pahojaan tekevä liljakukko, mutta ei, leppäkerttu se siinä syysleimun lehdellä istuskeli.
Omassa puutarhassa on sekin hyvä puoli, ettei sinne menemiseen tarvitse varata aikaa eikä hankkia erikoisvarusteita. Avaat vain ulko-oven ja olet perillä.
Ainakin omakotitalossa näkee jo porraspäästä sen, mitä haluaa. Monelle piha on vain pala maata, joka rakennuksen alla on pakko olla. Toiset taas pyrkivät tekemään lähilähiluonnostaan oman virkistyskeitaan.
Kauneus on katsojan silmässä, mutta ikioma pihapiiri lienee useimmille se radiosta jatkuvasti soivasta kappaleestakin tuttu pieni pala taivasta.