Ilmajokelainen Riitta-Liisa Iso-Tuisku, 52, pyörittää miehensä Esa Iso-Tuiskun kanssa suurperherumbaa aamusta iltaan, joskus yölläkin.
Iso-Tuiskusta ei ihan äkkiä päällepäin näe, että hänellä on kaksitoista biologista lasta, kaksi sijaislasta ja viisi lastenlasta. Kauniilla, vauhdikkaalla suurperheen äidillä on trimmattu kroppa, huoliteltu meikki ja tatuointi käsivarressa.
Iso-Tuisku pitää kunnostaan huolta juoksemalla viikoittain kymmeniä kilometrejä. Matkan varrella hän kipaisee ruokaostoksilla parinkymmenen kilometrin päässä naapurikaupungissa, Seinäjoella.
– Liikunta on minun henkireikäni, selviytymiskeinoni, mielenterveyslääkkeeni ja huumeeni. Tulisin ihan oikeasti hulluksi, jos en pääsisi liikkumaan, Iso-Tuisku nauraa.
Jos Iso-Tuisku ei juokse, hän tanssii.
– Rakastan musiikkia ja tanssimista. Vedän olohuoneen matot sivuun, laitan musiikin soimaan ja siitä se lähtee!
Kun räiskyvä, temperamenttinen nainen kertoo lapsilukunsa, sitä pidetään yleensä vitsinä. Nuorena naimisiin mennyt Iso-Tuisku ei alun perin haaveillut suurperheestä, vaan näyttelijän työstä. Lapsirakkaus vei voiton.
– Olen aina kulkenut omia teitäni ja ollut vähän erilainen nuori. Vihaan esimerkiksi sanaa "muoti". Minulle ei kukaan sanele, mitä puen päälleni.
Äitienpäivänä kaikkiaan 29 naista vastaanottaa Helsingissä kasvatustyöstään Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Iso-Tuisku on yksi heistä.
Janin, Tanja-Angelikan, Jonnen, Kristianin, Henrin, Sebastianin, Jonathanin, Angelinan, Eyan, Cia-Catharinan, Antonin, Mona-Mian, Maken ja Iian äiti arvostaa saamaansa tunnustusta, vaikka ei koe ansainneensa sitä.
– Äidiksi tultuani olen ymmärtänyt mitä mummani tarkoitti sanoessaan, ettei hän pidä äitienpäivistä. Niistä tulee vain niin riittämätön olo, Iso-Tuisku toteaa.
Lue lisää sunnuntain lehdestä.
JOHANNA JURKKA/LÄNNEN MEDIA