Teollisuusliitto torjuu valtiovarainministeriön edustajan ehdotuksen toisen asteen ammatillisten perustutkintojen lyhentämisestä. Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Hannu Siltala sanoo, että ehdotettu tutkintojen leikkaaminen uhkaa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen. Siltalan mielestä tutkintojen leikkaaminen tekisikin ammattitutkinnon suorittaneista toisen luokan kansalaisia.
– Erityisesti teollisuuden työntekijöiden osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Työntekijäryhmät joutuvat päivittämään osaamistaan läpi työuran. Kolmivuotinen ammattikoulutus antaa tähän osaamisen päivittämiseen huomattavasti paremmat eväät kuin kaksivuotinen, Siltala sanoo tiedotteessa.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä toivoi Ylen haastattelussa, että uusi hallitus lyhentäisi toisen asteen ammatilliset perustutkinnot kaksivuotisiksi. Ministeriö laskee valtion säästävän noin 100 miljoonaa euroa, jos 40 prosenttia ammatillisista perustutkinnoista lyhennetään kolmesta vuodesta kahteen.
– Tutkimusten mukainen johtopäätös on, että opintojen pidentäminen kolmeen vuoteen on lisännyt opintojen keskeyttämisiä ja laskenut opiskelijoiden tulotasoa, kun he joutuvat istumaan yhden ylimääräisen vuoden koulunpenkillä, Niemelä perusteli Ylelle.
Niemelän mukaan opiskelijalla pitäisi silti edelleen olla mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin. Korkeakouluun valmentavat opinnot muutettaisiin kuitenkin vapaaehtoisiksi.
Teollisuusliiton Siltala muistuttaa, että aiemmin ammatillisen koulutuksen jälkeen piti tehdä valtavasti lisäopintoja päästäkseen korkeampaan koulutukseen.
– Kolmivuotiset tutkinnot ovat korjanneet juuri tätä ongelmaa. VM:n ehdottama leikkaus sulkisi portit ja veisi meitä 50 vuotta taaksepäin amisten asemassa, Siltala jatkaa.
Andersson: Syvällistä tiedonpuutetta
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikön ehdotus toisen asteen ammatillisten perustutkintojen lyhentämisestä osoittaa syvällistä tiedonpuutetta. Anderssonin mielestä VM:n virkamiehet tarvitsevat selvästi briiffausta siitä, miten ammatillinen koulutus Suomessa toimii.
– Voin ihan tässäkin kutsua VM:n virkamiehet vierailulle opetus- ja kulttuuriministeriöön, Andersson sivalsi.
Hän kommentoi aihetta hallitustunnusteluista järjestetyssä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa perjantaina. Anderssonin mukaan aihetta sivuttiin myös virallisessa keskustelussa hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok.) kanssa.
Andersson huomauttaa, että Suomessa on osaamisperustainen ammatillinen koulutus. Se tarkoittaa, että opiskelijat, joilla on aikaisempaa osaamista pystyvät valmistumaan vaikkapa puolessatoista vuodessa.
– Meillä ei ole fiksattua tai säädettyä, että jokaisen on pakko istua tietty tuntimäärä kurssilla, jos osaa asiat entuudestaan.
Yleisisivistävät opinnot kuuluvat Anderssonin mielestä itsestään selvästi myös ammattiin opiskelevien koulutussisältöihin, jotta nuorilla on mahdollisuus jatkaa opintoja halutessaan. Hän sanoi toivovansa, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin ajateltu, että duunarin ei tarvitse tietää mitään yhteiskunnan toiminnasta, eikä osata kieliä tai matematiikkaa.
Orpo: Täytyy miettiä kriittisesti
Hallitustunnustelija Orpo sanoo pitävänsä äärettömän tärkeänä sitä, että toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta saa lähtökohdat jatkaa korkeakouluopintoihin. Niemelän avaukseen hän sanoi tutustuneensa vasta otsikkotasolla, mutta huomanneensa asiantuntijoiden kuvailleen sitä kevein perustein tehdyksi.
– Kaikkiin esityksiin täytyy perehtyä, mutta jos muutetaan koulutuksen kestoa ja ajatusta, niin silloin täytyy miettiä hyvin kriittisesti sitä.