Edellinen poliittinen lakkorintama ei ole vielä edes ohi, mutta vaikuttaa siltä, että seuraava on jo näköpiirissä. Tänään on kerrottu laajasta lakosta teollisuudessa.
Ammattiliitto Pro ja Teollisuusliitto ilmoittivat laajasta kolmipäiväisestä lakosta 14.–16. helmikuuta. Teollisuusliitosta työnseisauksen piirissä on noin 60 000 teollisuuden työntekijää ja Prosta 7 000. Jos lakot toteutuvat, ne pysäyttävät suuren osan suomalaista teollisuutta. Lakot koskisivat teknologiateollisuutta, metsäteollisuutta, kemianteollisuutta ja muita aloja.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:hon kuuluva Teollisuusliitto edustaa työntekijöitä esimerkiksi kemianteollisuudessa ja teknologiateollisuudessa. Ammattiliitto Prohon kuuluu esimerkiksi asiantuntijoita ja esihenkilöitä. Pro kuuluu keskusjärjestö STTK:hon, mutta se on kulkenut työtaisteluissa yhtä jalkaa Teollisuusliiton kanssa.
Lakoilla vastustetaan Orpon hallituksen työttömyysturvan ja työsuhdeturvan heikennyksiä sekä lakko-oikeuden rajoituksia.
Työnantajien edustajan mukaan työpaikat vaarantuvat
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan työtaistelutoimia on jälleen kiristettävä, koska hallitus ei edelleenkään osoita minkäänlaista tahtoa kuunnella työntekijäpuolta.
– Teollisuusliitto jatkaa lakkoruuvin kiristämistä. Emme hyväksy työntekijän suojaksi säädettyjen rakenteiden romuttamista. Hallituksen heikennyksillä ei ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa. Kyse on puhtaasti ideologiasta, jonka elinkeinoelämä on sanellut hallituspuolueille, sanoo Aalto tiedotteessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala kritisoi lakkoja viestipalvelu X:ssä. Hänen mukaansa työntekijät vaarantavat oman työpaikkansa taloustilanteen ja sitä kautta myös omat työpaikkansa.
– Ay-johtajat osoittavat vastuuttomalla lakkoilullaan, että poliittisten lakkojen rajoittaminen lailla on välttämätöntä, kirjoittaa Oksala.
Hallitus aikoo rajoittaa työntekijän lakko-oikeutta niin, että poliittiset lakot saisivat kestää enintään vuorokauden. Valtioneuvoston verkkosivujen mukaan hallituksen olisi tarkoitus antaa laista esitys helmi-maaliskuun vaihteessa. Alkuperäisen aikataulun mukaan esityksen olisi pitänyt tulla kuluvalla viikolla.
EK on kannattanut pitkään poliittisten lakkojen rajaamista lyhytaikaisiksi tai työajan ulkopuolella tapahtuviksi.
Työnantajaliitto Kemianteollisuus ihmettelee ammattiliittojen toimintaa. Työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälän mukaan kemianteollisuuden yrityksille on tulossa lakoista iso lasku, ja myös työntekijöille tulee lakkopäivistä ansionmenetyksiä.
– Kaiken lisäksi poliittiset työtaistelutoimet ovat jo nyt laajemmat kuin silloin, kun toimialalla on käyty työehtosopimusneuvotteluja, jolloin työntekijät ja toimihenkilöt ovat tavoitelleet jäsenilleen parempia etuja tai suurempia palkankorotuksia, kirjoitetaan Kemianteollisuuden tiedotteessa.
Aalto: "Työmarkkinoiden oma taksiuudistus"
Pron julistamien työtaisteluiden tarkoituksena on vaikuttaa Suomen hallituksen suunnittelemiin työlainsäädännön muutoksiin, jotka heikentävät toimihenkilöiden työehtoja ja toimeentuloa.
Teollisuusliiton keskeinen huoli liittyy paikallisen sopimisen kokonaisuuden aiheuttamiin muutoksiin työehtojen tasossa, valvonnassa ja työntekijöiden edustuksessa. Muutokset paikalliseen sopimiseen tekisivät Aallon mukaan mahdottomaksi puuttua heikkoihin paikallisiin sopimuksiin.
– Riskit erityisesti sille, että ulkomaalainen työvoima työskentelee työehtosopimusten perälautakirjaukset alittaen on valtava. Uudistus on aito uhka työehtojen valvonnan ja tason sekä kaksien työmarkkinoiden syntymisen kannalta, Aalto varoittaa tiedotteessa.
Häviäjiksi joutuisivat Aallon mukaan kotimaiset yrittäjät, jotka eivät halua kilpailla heikoilla työehdoilla.
– Paikallisen sopimisen kokonaisuus on työmarkkinoiden oma taksiuudistus. Uudistuksen voittajat löytyvät hämäristä alihankkijoista ja paljon ulkomaalaisia työllistävistä yrityksistä, Aalto tuomitsee ja viittaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen epäonnistuneeseen, vuonna 2018 toteutuneeseen taksiuudistukseen.
Demokraatti: Lakko ei osu Nammoon
Lakko ei osu puolustusvälinevalmistaja Nammoon, kertoo Demokraatti. Asian vahvistaa Demokraatille Teollisuusliiton Aalto.
Nyt käynnissä olevan lakon osuminen Nammoon herätti keskustelua siitä, miten lakko vaikuttaa ammustuotantoon ja Ukrainan tukemiseen. Demokraatti kysyi Aallolta, vaikuttiko tämä keskustelu tulevaa lakkoa koskevaan päätökseen.
– Sillä tavalla vaikutti, että kävimme tietysti yrityksen kanssa ja Huoltovarmuuskeskukseen liittyen keskusteluja asian tiimoilta ja todettiin, että tässä vaiheessa Nammo jätetään tältä listalta pois, sanoi Aalto Demokraatille.
Nammon Suomen-toimintojen toimitusjohtaja Raimo Helasmäki sanoi tammikuussa STT:lle, että Nammo Lapua Oy yrittää vaikuttaa Puolustusvoimien ja puolustusministeriön kautta siihen, että työtaistelutoimet peruuntuisivat yhtiön osalta. Kyse oli nyt käynnissä olevasta työtaistelusta.