Hyvissä aikeissa
Riikka Kaihovaaran ja Riika Nikkarisen ohjelmasarjalle täytyy antaa kunniaa siitä, että sen yleissävy on ihmettelevä. Se ei sorru vain tuomitsemaan menneisyyden toimia, vaan pyrkii ymmärtämään, mistä halu pakkosterilointeihin, avioliittokieltoihin ja laitoksiin eristämiseen kumpusi.
Eugeniikka oli oman aikansa sosiaalipoliittinen väline.
Rotuhygienia-ajattelu pyyhkäisi läntisen maailman yli 1900-luvun alkupuolella. Ajatus ja siitä juontuneet toimet hyväksyttiin laajalti. Suomessa laki pakkosteriloinneista tuli voimaan vuonna 1935, se kumottiin vasta kymmeniä vuosia myöhemmin.
Suomalaista hyvinvointivaltiota synnytettäessä ajateltiin, että rahat eivät riitä kaikkien auttamiseen, siksi "hyödyttömistä syöjistä" on päästävä eroon – tai heidän syntymisensä estää.
Historioitsija Minna Harjula sanoo, että tuon ajan yltiöpäisimmissä arvioissa katsottiin, että jopa 40 prosenttia kansasta on degeneroitunutta eli huonompaa ainesta.
Eriarvoisuutta perusteltiin rotututkimuksella, jonka nimissä mitattiin elävien ja kuolleiden pääkalloja.
–Kallo on mielen ja hengen tyyssija, aatehistorioitsija Pekka Isaksson sanoo kertoessaan, miksi juuri kallot kiinnostivat.
Suomessa oli kiihkeä halu todistaa, että emme ole alempaa rotua kuin muut eurooppalaiset kansat. Apuna käytettiin muun muassa missikilpailuja. Sarjassa on mukana surkuhupaisa vanha filminpätkä, jossa rotuajatus on vahvasti esillä.
Rodunjalostuksen historiaa Suomessa avaavaa kolmiosaista dokumenttisarjaa ei ole kovin helppo katsoa, varsinkaan kun tiedämme, että nykyaikakaan ei ole mikään paratiisi ihmisten tasa-arvossa ja ymmärtävän kohtelussa.
TV1 keskiviikko 16.1.2019 klo 20.00
Tiina Vuorimäki