Terveyspalveluiden käyttäminen muuttuu monen asiantuntijan mukaan samalla tavalla kuin esimerkiksi pankki- ja veroasioiden hoito.
Valmistella on erilaisia mobiilisovelluksia ja nettipalveluita, joiden avulla potilaat voivat seurata oman terveytensä kehitystä kotona. Lääkärit voivat saada puolestaan tekoälystä nopean apurin hoitotyöhön.
Esimerkkejä tekoälyn tulevista mahdollisuudesta ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hakemat uudet innovaatiot, joita tehdään yhteistyössä eri yritysten kanssa.
–Tekoälyn käyttö on todella monessa hankkeessa mukana, kertoo projektijohtaja Mirka Tammi HUS:sta.
HUS hakee parannuksia akuutin leukemian hoitoon, raskausajan diabeteksen seurantaan, harvinaisten sairauksien tunnistamiseen sekä pään kuvantamisanalytiikkaan.
–Esimerkiksi yleisimmän akuutin leukemian hoitoon ei ole tullut vuosikymmeniin uusia lääkkeitä ja nykyiset lääkkeet tehoavat hyvin vähemmällä kuin puolella potilaista ja usein aiheuttavat pahoja sivuvaikutuksia. Haluamme tutkia voisiko tekoälyn ja koneoppimisen avulla ennustaa kenelle lääkkeistä olisi hyötyä.
–Ja jos vielä mukaan otetaan kattavaa genomitietoa (perimä), niin voitaisiinko tekoälyn avulla ennustaa, millä lääkityksellä kannattaa kenenkin kohdalla lähteä liikkeelle. Tätä mallia voitaisiin hyödyntää myös muiden syöpien hoitoon, Tammi kertoo.
Harvinaisten sairausten kohdalla tekoälyn toivotaan tunnistavan sairaudet, jotka ovat yleislääkäreille vaikeasti havaittavia.
–Yleislääkäri ei saa kiinni harvinaisista sairauksista yhtä hyvin kuin spesialisti ja pahimmillaan voi kestää vuosia, ennen kuin potilas saa oikean diagnoosin ja oikean hoidon. Haluamme tutkia voisiko tekoäly tunnistaa harvinaisen sairauden jo paljon aikaisemmassa vaiheessa tiettyjen oireiden perusteella, Tammi pohtii.
Raskausajan diabeteksen seurannan kohdalla olisi tarkoitus luoda mobiilisovellus, joka auttaisi raskaana olevia seuraamaan verensokeritasonsa kehitystä ja vaikuttamaan siihen.
Pään kuvantamisessa tekoälyn toivotaan pystyvän analysoimaan selvimpiä tapauksia ja näin paikkaamaan pulaa radiologeista.
Terveyspalveluilla yritetään tehdä samalla myös bisnestä. Monet pienet ja suuret yritykset pyrkivät luomaan palveluita, jotka kiinnostavat joko kuluttajia tai alan ammattilaisia.
Jo nyt on olemassa automaattisia lääkeannostelijoita ja muun muassa syöpäpotilaita auttavia ohjelmia. Toiset auttavat itsehoidossa ja toiset hoitohenkilökunnan tavoittamisessa.
–Tuleva murros on hurja ja se haastaa koko järjestelmän, sanoo sote-ekosysteemistä Tekesissä vastaava johtaja Minna Hendolin.
Valtiollinen Tekes rahoittaa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja.
–Terveysala näkyy todella paljon toiminnassamme. Tästä murroksesta haetaan myös säästöjä, Hendolin muistuttaa.
Sote-uudistukselta odotetaan kolmen miljardin säästöjä, ja ison osan säästöistä on tultava digitalisaation kautta, jos tavoitteeseen halutaan päästä.
OSSI RAJALA