Nykyisessä tietoyhteiskunnassa on valtavasti tietoa saatavilla internetin kautta. Sitä ovat sinne ladanneet enemmän tai vähemmän asiantuntevat ihmiset ja ryhmät ympäri maailmaa. On suorastaan runsauden pula.
Miten tarvitsemansa parhaan tiedon siitä tietomassasta löytää?
Sitä tekemään on kehitetty erilaisia hakuohjelmia, hakukoneita. Hakukone löytää ne tietolähteet, joissa esiintyvät annetut hakusanat. Ihmisen pitää osumien perusteella itse muodostaa kokonaiskäsitys, yhteenveto, asiasta.
Tekoälyohjelmalle sen sijaan esitetään suoraan kysymys, johon halutaan vastaus.
Se myös kahlaa tiedostot, mutta lisäksi sen laatii löytämänsä parhaan tiedon perusteella vastauksen sille esitettyyn kysymykseen.
Tätä kirjoitettaessa ovat käynnissä hallitusohjelmaneuvottelut. Säätytalolla on paljon ihmisälyä tietoineen paikalla.
Lisäksi on tehty 1 000 ulkopuolisen asiantuntijan mielipidekysely. He ovat käyneet henkilökohtaisesti kertomassa mielipiteensä Säätytalolla.
Pysyvien ja liikkuvien asiantuntijoiden mielipiteiden perusteella on yritetty viikkokausia koota ihmisälyllä yhteenvetoa, toimintaohjelmaa eli hallitusohjelmaa neljäksi vuodeksi. Siinä on ollut puoluepolitiikka pahin este. Kukin puolue ajaa oman kannattajakuntansa etua, vaikka koko maata ja kansaa varten on vain yksi hallitus ja yhdet lait.
Tähän tehtävään olisi epäpoliittinen tekoäly mitä mainioin apuväline. Olisi mielenkiintoista verrata älykästä hallitusohjelmaa poliittiseen.
Soten uudistus vastaamaan väestörakenteen muutosta on kestänyt poliitikoilta jo 15 vuotta. Vasta palvelujen järjestämisorganisaatio on saatu uudistettua. Nyt pitäisi itse palvelujen tuottamista tehostaa ja palvelujen sisältöjä uudistaa, että veroeurolla saataisiin enemmän palvelua.
Tekoälyn voisi laittaa optimoimaan hyvinvointialueen palveluverkko asutuksen mukaan ja ottaen huomioon sairastavuus, hoidot, henkilöresurssit ja käytettävissä oleva rahamäärä.
Tekoäly varmaan auttaa tulevaisuudessa myös diagnoosien teossa tai pandemian käyttäytymisen ennustamisessa.
On myös puhuttu fyysisen työn korvaamisesta hoivatyössä tekoälyllä varustetuilla roboteilla, koska ulkomailta ei ole saatu kylliksi ihmistyövoimaa. Yksi robotin eduista se, että se on heti synnyttyään aikuinen ja valmis työhön. Ihmisellä aikuistumiseen menee 18 vuotta.
Vaaleja varten tehtyjä hakukoneita nimitetään vaalikoneiksi. Niitä voi äänestäjät hyödyntää valitakseen mielestään parhaan ehdolle asettuneista.
Mutta kyllä vielä ihmisen itsensä pitää käydä käsin kirjoittamassa valitun numeron äänestyslippuun. Näin myös tunteet tulevat mukaan valintaan.
Markus E. Myllymäki
Vaasa