Vuonna 2050 Suomi on kestävän teknologian ja vihreiden innovaatioiden johtava globaali toimija, jonka talous on lähes hiilineutraali. Suomi on vahvistanut yhteistyötään pohjoismaisten naapureidensa ja EU:n kanssa edistääkseen alueen rauhaa ja vakautta. Sen digitaalinen infrastruktuuri on vertaansa vailla, ja se on mullistanut ihmisten tavan työskennellä, opiskella ja elää. Yleisesti ottaen, miltä Suomi näyttää vuonna 2050, riippuu siitä, mitä toimenpiteitä ja päätöksiä tehdään seuraavien vuosikymmenten aikana.
Näin tekoäly, lähemmin ottaen, Chat GPT, vastaa parissa sekunnissa kysymykseen, miltä Suomi näyttää vuonna 2050. Vastaus on hyvä sekä toivoa antava ja painottaa myös päättäjien vastuuta tulevaisuusnäkymine kannalta.
Hyvän vastauksen perusteella minua kiinnostaisi tietää, miten Chat GPT kuvaa maailman globaalia turvallisuustilannetta vuonna 2050 nykyisessä tilanteessa. Vastauksessa kuvataan yksityiskohtaisesti maiden välisiä erilaisia valtasuhteita ja alueellisten konfliktien kehittymistä. Chat GPT:ssä todetaan esimerkiksi seuraavaa: Perinteisten suurvaltojen, kuten Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän, valta on edelleen ratkaisevan tärkeää, mutta muiden maiden, kuten Intian, Brasilian ja alueellisten toimijoiden, merkitys globaalissa turvallisuuspolitiikassa on kasvanut.
Chat GPT käyttää koneoppimista ja tekoälyä analysoimaan tekstimuotoisia kysymyksiä ja kehotuksia. Malli on koulutettu valtavan määrän internetistä, kirjoista ja muista lähteistä kerätyn datan perusteella – tekijänoikeuksien kanssa voi tulla haasteita.
Tätä tietoa käytetään luonnollisen ihmiskielen ymmärtämiseen ja parhaiden mahdollisten vastausten antamiseen. Työkalu tarjoaa meille valtavan määrän tiivistettyä tietoa, joka kuulostaa uskottavalta, mutta johon ei aina voi täysin luottaa.
Olemme tienhaarassa, jossa tekoäly vaikuttaa kaikkiin yhteiskuntamme osa-alueisiin, halusimme sitä tai emme. Tämä tekee kriittisestä ajattelusta entistäkin tärkeämpää. Tarvitsemme myös tulevaisuudessa laadukasta koulutusta, joka opettaa meidät jo varhain analysoimaan tietoa kriittisesti ja oikeudenmukaisesti.
Meidän on myös pystyttävä tunnistamaan mitä taitoja tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan, jotta lapsemme ja nuoremme omaisivat oikeat taidot esimerkiksi työmarkkinoille tullessaan. Chat GPT:n mukaan kyse on ensisijaisesti teknologia- ja digitalisaatiotaidoista, mikä sinänsä tarkoittaa, että myös koulutusta olisi kehitettävä tähän suuntaan. Vaikka Chat GPT voi olla usein väärässä, uskon että erilaiset teknologiataidoit tulevat monessa määrittämään tulevaisuuden työmarkkinat.
Tekoäly voi auttaa meitä myös ymmärtämään edessä olevia muutoksia ja tulevia megatrendejä, jotka tulevat luonnehtimaan yhteiskuntaamme. Tarvitsemme kuitenkin edelleen verkostoja ihmisistä, joilla on laaja tietämys esimerkiksi joltakin erikoisalalta.
Me päätöksentekijät tiedämme tämän hyvin, koska yksi hyvän päätöksentekijän tärkeimmistä ominaisuuksista on ymmärtää, mitä ei tiedä, ja pystyä kääntymään sellaisen henkilön puoleen, jolla on oikeaa tietoa. Tähän tarpeeseen tekoäly ei koskaan pysty vastaamaan.
Meidän on myös hyväksyttävä se tosiasia, että faktojen ja tiedon saatavuus lisääntyy jatkuvasti, ja siksi niiden analysointi on entistäkin tärkeämpää. Meidän on osattava analysoida ja soveltaa tosiasioita parhaalla mahdollisella tavalla ja oikeaan aikaan.
Uudet teknologiset innovaatiot voivat auttaa meitä luomaan entistäkin paremman yhteiskunnan, mutta tulemme tarvitsemaan tervettä järkeä myös tulevaisuudessa. Teknologia tai tekoäly ei pysty korvaamaan sitä.
Mikko Ollikainen
RKP:n kansanedustaja Maalahdesta