Ammattiliitto Pro varoittaa yhden päivän lakosta tietyillä teknologiateollisuuden työpaikoilla. Teollisuusliitto antoi samoja yrityksiä koskevan lakkovaroituksen aiemmin maanantaina.
Pro on neuvotellut Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta melkein yhdeksän viikkoa, mutta Pron mukaan neuvottelut eivät ole edenneet eikä kaikista asioista ole päästy keskustelemaan.
Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä edustava Pro ja työntekijöitä edustava Teollisuusliitto ovat ennenkin lähteneet työtaistelutoimiin rinta rinnan.
Työpaikkakohtaiset lakot järjestetään 3. joulukuuta, jos työehtosopimusta ei sitä ennen synny. Lakkovaroitus koskee 13:a yritystä useilla toimipaikoilla.
– Tänään annettu lakkovaroitus on mittaluokaltaan vielä melko pieni, mutta valmius laajempiin toimenpiteisiin on tietenkin olemassa, sanoi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Pron puheenjohtaja Jorma Malinen korostaa tiedotteessa, että Pro on valmis hyvin nopealla aikataululla etsimään ratkaisua neuvottelemalla, jos työnantajaliitolta löytyy tahtoa sopia.
Kuilu palkankorotustavoitteiden välillä
Yksi Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien kiistakysymys on palkankorotukset. Teollisuusliitto haluaa korotuksia, joilla korvattaisiin työntekijöiden heikentynyttä ostovoimaa eli sitä, mitä palkalla pystyy ostamaan.
Teollisuusliitolla on yhteiset palkankorotustavoitteet muiden SAK:n jäsenliittojen kanssa. Ensimmäisen vuoden korotustavoite olisi kuusi prosenttia ja vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on neljän prosentin korotus ja vähintään sata euroa kuukausipalkkaan.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ei kerro, millaista palkankorotusta työnantajapuoli on neuvotteluissa ehdottanut, mutta kuilu tavoitteiden välillä on hänen mukaansa suuri.
– Sellaisia palkankorotuksia, jotka turvaavat kustannuskilpailukykyä ja huomioivat myöskin ostovoimaa, kuvailee Ruohoniemi STT:lle työnantajapuolen tavoittelemia korotuksia.
Kyse ei vain palkoista
Molempien osapuolten mukaan kyse on muustakin kuin palkkaratkaisusta.
Neuvottelutilannetta mutkistavat Petteri Orpon (kok.) hallituksen työelämään vaikuttavat lakihankkeet. Ruohoniemi kertoo, että kaikkein vaikeimmat kysymykset kulminoituvat siihen, miten työnantaja- ja työntekijäpuoli suhtautuvat tähän lainsäädäntöön.
Teollisuusliitto haluaisi tehdä kirjauksia, jotka turvaisivat työntekijöiden asemaa, eli työehtosopimuksessa sovittaisiin uutta lainsäädäntöä paremmista ehdoista.
– Maan hallituksen tekemien työelämäheikennysten vaikutukset tarkoittavat myös sitä, että työehtosopimuksiin kohdistuu uudenlaista päivittämisen tarvetta, kun yhteiskunnan tukirakenteet heikentyvät työntekijöiden ympärillä, sanoi Aalto.
Aalto mainitsi paikalliseen sopimiseen, muutosneuvotteluihin ja työsuhteen päättämiseen liittyvän lainsäädännön.
– Nämä lainsäädäntöhankkeet, joita on valmistelussa, ovat meidän käsityksemme mukaan tulleet työnantajien suosiollisella avustuksella hallitusohjelmaan. Tietysti siitä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että työnantajat erityisesti pitävät niitä hyvinä.
Nyt mennään sovittelijalle
Maanantain tiedotustilaisuudessa Aalto sanoi toivovansa, että lakkovaroitus antaa vauhtia jumiutuneisiin neuvotteluihin ja neuvottelutulos saataisiin kuluvan kuukauden aikana valmiiksi. Hänen mukaansa neuvottelut eivät ole juuri edenneet kahdessa kuukaudessa.
Lakkovaroituksen myötä neuvottelut jatkuvat nyt valtakunnansovittelijan johdolla. Valtakunnansovittelija on kutsunut Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajat sovitteluun tiistaina iltapäivällä.
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien nykyinen työehtosopimus on umpeutumassa marraskuun lopussa. Keskeistä vientialaa edustavan teknologiateollisuuden sopimusta on pidetty ratkaisevana, koska se on tavannut määritellä palkankorotusten yleisen linjan, jota muut alat seuraavat.
Yrityskohtaisia sopimuksia tehty
Teollisuusliiton Aalto puolusti tiedotustilaisuudessa sitä, että SAK:n liitot kertoivat palkankorotustavoitteestaan poikkeuksellisesti julkisesti. Aallon mukaan se on normaali menettelytapa esimerkiksi Ruotsissa.
Työnantajapuoli piti esitystä tuoreeltaan mahdottomana ja ei tästä maailmasta olevana. Aalto sanoo pitävänsä kauhistelua erikoisena.
– Palkankorotustavoite on asetettu siltä pohjalta, että se vahvistaisi työntekijöiden ostovoimaa. Syksyn aikana olemme sopineet jo lukuisia yrityskohtaisia työehtosopimuksia, joiden kustannusvaikutus on lähellä ilmoittamaamme palkankorotustavoitetta.
Aalto kertoo, että näissä sopimuksissa kahden vuoden palkankorotukset ovat olleet kustannusvaikutuksineen 7–9 prosentin välillä.
Aallon mukaan kilpailijamaista esimerkiksi Saksaan sovitun ratkaisun kustannusvaikutus on yli seitsemän prosenttia, ja Ruotsissa teollisuuden ammattiliittojen neuvottelutavoitteen vaikutus kahdelle vuodelle olisi 8,4 prosenttia.
Viime vuosien palkkaratkaisut ovat Suomessa olleet maltillisia keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna.