Etelä-Pohjanmaan aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 5.2.2024 edellisellä viikolla päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen ja niiden mukana tulevia lomautuksia. En usko, että kukaan hyvinvointialueellamme kieltää sitä, etteikö säästöjä ole tehtävä, mutta niiden kohteet ja vaikutukset ovat arvovalinta.
Lähes koko hyvinvointialueen henkilöstö, siis myös asiakas ja potilastyötä tekevä henkilöstö, lomautetaan kolmeksi päiväksi. Lomautettuun joukkoon lukeutuu mukaan erilaisia terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitajista psykologeihin, mutta erityisen tuhoisat vaikutukset lomautuksilla on jo valmiiksi ruuhkautuneisiin palveluihin, kuten nuorten mielenterveyspalveluihin.
Nuorten mielenterveystilanne on nykyisellään kestämätön. Tätä osoittaa mm. se, että THL:n mukaan 20–25 % nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, 10–15 %:lla on ollut toistuvia ja vakavia itsemurha ajatuksia, ja jopa 3–5 % nuorista on yrittänyt itsemurhaa.
Hyvinvointialueella on vastuu ja velvollisuus huolehtia alueensa nuorten eli meidän ystäviemme, sukulaistemme ja läheistemme hyvinvoinnista. Lomautuksilla tätä ei kuitenkaan saada aikaan.
Lomautukset entisestään pahentavat alueella esiintyvää pulaa koulupsykologeista. Lakisääteisen koulupsykologimitoituksen täyttämiseksi hyvinvointialueella tulisi toimia 39 koulupsykologia, mutta viime vuoden elokuussa hyvinvointialueen palveluksessa toimi henkilötyövuosina vain 9,5 koulupsykologia. Hyvinvointialue ei siis kykene toteuttamaan lakisääteistä mitoitusta, mikä tarkoittaa, että alueemme nuorista kolme neljäsosaa jää ilman lakisääteistä, tärkeää palvelua.
Aluevaltuuston käsitellessä talousarviota vuodelle 2024 nostin esiin nuorten huolen palveluverkon kattamattomuudesta ja vähäisestä määrärahaesityksestä toimien täyttämiseksi.
Valtuustossa sain kuulla, miten alueen vetovoima on vähäinen ja psykologeja yritetään kyllä houkutella alueelle. Vastaus sisältää osittaisen totuuden, mutta toivoisin kuitenkin, että jokainen pysähtyisi hetkeksi pohtimaan lisäävätkö henkilöstön lomautukset hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa. Vastaus lienee yksiselitteinen ei.
Hyvinvointialueen valtaisaa koulupsykologipulaa on pyritty paikkaamaan kehittämällä alueen kuraattori- ja psyykkariverkostoa. Nämä palvelut eivät korvaa psykologipalveluita, mutta ne ovat tärkeä osa hyvinvointialueen matalan kynnyksen mielenterveystyötä. Valitettavasti kuitenkin myös nämä palvelut kuuluvat lomautusten piiriin.
Erityisen huolestuttavan asiasta tekee se, että oppilas ja opiskelijahuoltolain 15 §:n mukaan opiskelijalle on kiireellisessä tapauksessa järjestettävä mahdollisuus keskusteluun kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään oppilaitoksen seuraavana työpäivänä. Lomautuksien toteutuessa hyvinvointialue ei kykene täyttämään myöskään tätä velvoitettaan.
Ratkaisu hyvinvointialueen taloustilanteeseen on löydettävä, mutta uskon vakaasti, että se ei löydy luomalla väliaikaisia säästöjä lakisääteisistä palveluista. Meidän on uskallettava tarkastella muita vaihtoehtoja ja taata nuorille turvallinen elämä Etelä-Pohjanmaalla.
Juuso Försti
Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Isokyrö