Suomen menestynein ja tuotteliain historioitsija – kuten Yleisradio miestä kutsuu – Teemu Keskisarja lähti ehdokkaaksi Uudellamaalla 2023 eduskuntavaaleihin. Olin käynyt Teemun historialuentoja kuuntelemassa useita kertoja. Hän on julkaissut lähes 30 kirjaa. Olin varma, että hän tulee valituksi ja uskoin, että humanisti, historioitsija, filosofian tohtori ja dosentti Keskisarjalla olisi yhtä laaja sananvapaus kuin edesmenneellä kalastaja Pentti Linkolalla.
Perussuomalaiseen tapaan Keskisarja on ehtinyt olla otsikoissa useampaan otteeseen, vaikka onkin toiminut kansanedustajana vasta lyhyen aikaa. Hän muun muassa osallistui vuoden 2024 Linnan juhlien sijasta kansallismieliseen 612-kulkueeseen ollen tapahtuman juhlapuhuja. Tämä herätti paljon huomiota. 612-kulkue on hieno isänmaallinen tapahtuma, jossa kunnioitetaan veteraanien työtä, olen itse osallistunut siihen useita kertoja. Sen sijaan ongelmat, joita marssin aikana on aiheutunut, ovat kulkuetta vastustavien vasemmistolaisten aiheuttamia. Tätä vaan ei kerrota Ylen eikä iltapäivälehtien sivuilla. Kesäkuun 2025 puoluekokouksessa Keskisarja valittiin perussuomalaisten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.
Keskisarjan puheet saivat valtavasti huomiota Ylen A-studiossa elokuun 27. päivänä kuluvaa vuotta. Toimittajan kysyessä sitä, onko maahanmuutto uhka, huomautti Keskisarja uhan osittain jo toteutuneen sanomalla: ”Yhdessä sukupolvessa satoja tuhansia enimmäkseen heikkolaatuisia tulokkaita.” Hän myös kuvaili väestönvaihdon sapettavan häntä, sillä ”siivot, suomalaiset pidot muuttuvat kehitysmaalaiseksi, sikalaksi ja verilöylyksi”. Tästä alkoi tapahtumasarja, jonka myötä jopa hallituksen syksyisen budjettiriihen aikataulu meni uusiksi.
Vuonna 2017 Helsingin Sanomien haastattelussa Pentti Linkola vaati, että rajat tulisi sulkea pakolaisilta ja siirtolaisilta. Hänen mukaansa kaikki materiaalinen kehitysapu kondomeja lukuun ottamatta Afrikkaan pitäisi lakkauttaa. Hän käytännössä toivoi pakolaisten hukkuvan Välimereen. Toimittajat julkaisivat Linkolan rajut kannanotot eri medioissa, eikä asiassa koettu minkäänlaista ikävää tai rasismia.
Linkolaan verraten onkin kummallista, että arvostetun korkeakoulutetun historioitsijan noustua eduskuntaan uutisointi on toisenlaista: Kaivetaan maahanmuuttajia paheksumaan, kuinka ”poliitikon rasismi tuntuu pahalta” ja kysytään erilaisten tyhjäntoimittajien, kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun, värittynyttä ja ennalta-arvattavaa mielipidettä. Kyseisen toimintatavan voisi ymmärtää vihreiden puheenjohtajalta, mutta toimittajan lähteminen tällaiseen touhuun, samalla ruokkien vasemmistoa, on käsittämätöntä.
Keskisarjaa on arvostettu jopa siinä määrin, että Yle Areenassa on edelleen katsottavissa hänen tähdittämiään dokumenttisarjoja. Kansanedustajuus perussuomalaisten riveissä vaikuttaa muuttaneen ainakin osan suhtautumista historioitsijaan. Tämän voi huomata Keskisarjaa käsittelevien lehtijuttujen rivien välistä.
Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos oli 1970-luvulla keskeinen väline, kun kommunistit yrittivät siirtää Suomea sosialismiin. Vasemmistolaista opetusta jatkettiin pitkään vielä taistolaishuuman laannuttuakin, kenties edelleen? Keskisarja itse syntyi elokuussa 1971 vasemmistolaisten taistolaisten vanhempien esikoiseksi. Ehkä osaa vasemmalla kallellaan olevasta toimittajakunnasta jäytää se, ettei poikkeuksellisen taitavasta sanankäyttäjästä tullutkaan heidän poliittisten ajatusten edistäjää Arkadianmäelle.
Mikä on se mekanismi, jolla toimittaja voi ylentää itsensä ja näkemyksensä kansan eduskuntaan valitseman kokeneen historioitsijan kokemuksen ja näkemyksen yläpuolelle?
Juha Mäenpää
PS:n kansanedustaja Ilmajoelta