Työvoima- ja yrityspalvelujen (TE-palvelut) järjestämisvastuun siirto kunnille tapahtuu 1.1.2025. Kyseessä on iso tehtävien ja järjestämisvastuun siirto valtiolta kuntien tehtäväksi. Valtiolta siirtyy reilut 4 000 henkilöä kuntien palkkalistoille. Kunnat toimivat jatkossa työvoimaviranomaisina ja valtion TE-toimistot lakkautetaan. Pääosin kunnat organisoivat uuden tehtävänsä yhteistyössä muiden kuntien kanssa joko vastuukunta- tai kuntayhtymämallilla. Kunnilla ja tulevilla työllisyysalueilla, jotka vastaavat jatkossa TE-palveluista, on nyt noin puolitoista vuotta aikaa organisoida ja suunnitella palvelut.
TE-palveluiden siirrolla on myös isoja taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen. Koska kyse on uudesta tehtävästä kunnille, niin kustannukset on tarkoitus korvata siirtymävaiheessa täysimääräisesti. Kunnat saavat rahoituksen lisääntyvänä yleiskatteellisena valtionosuutena, joka vastaa niitä kustannuksia, joita valtio on TE-palvelujen toimeenpanoon kohdentanut valtion budjetissa. Lisäksi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysturvasta kasvatetaan arviolta noin 260 miljoonalla eurolla vuositasolla. Myös tämä kustannus korvataan kunnille täysimääräisesti poikkileikkaustilanteen kustannustason mukaisesti.
Työttömyysturvan rahoitusvastuuseen on rakennettu kannustava elementti työllisyyden hoidon edistämiseksi. Jos työllisyys kehittyy positiivisesti kunnassa, jää rahoitusta kohdennettavaksi muihin toimiin, ja jos työttömyys kasvaa, joutuu kunta etsimään lisää rahoitusta työttömyysturvamenoihin.
Työllisyyden ja elinkeinoelämän edistämisen osuus tulee olemaan kuntien budjetista noin 12 % Kuntaliiton laskelmien mukaan. Työllisyydellä ja TE-palvelujen toimivuudella on siis varsin suuri merkitys tulevaisuudessa kuntien talouteen.
Jos työttömyys aiheuttaa taloudellisia haasteita, niin samanlaisia haasteita aiheuttaa myös työvoimapula. Kun maakunnassa ja myös valtakunnan tasolla on jo nyt ongelmia osaavan työvoiman saatavuudessa, niin mitä ne ovat jatkossa, kun maakunnassa väestö vähenee ja sitä kautta työvoimakin supistuu. Työpaikat ja työvoima eivät kohtaa, kun ne ovat eri työssäkäyntialueilla tai osaaminen on vanhentunutta tai puutteellista ja jotkut työtehtävät ja ammatit eivät ole vetovoimaisia. Hankalaa se näyttää olevan Säätytalollakin löytää asiaan ratkaisuja ja linjauksia.
TE-palvelut eivät voi toimia ainoastaan yhden kunnan tai työssäkäyntialueen sisällä. TE-palvelujen ydintehtävä on työnvälitys. Viime päivien positiiviset investointiuutiset naapurimaakunnasta heijastuvat työvoiman osalta laajemmalle. Tuhansien työpaikkojen syntyminen haastaa myös työvoimapalveluja. Yksi työllisyysalue ei näitä yksin pysty ratkaisemaan. Rekrytointiyhteistyötä on tehtävä laajasti maakunta ja työllisyysaluerajat ylittäen. Näin on tehty aikaisemminkin mm. Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun telakan rekrytointien osalta. Uusikaupunki ja Varsinais-Suomi eivät olisi yksin urakasta selvinneet.
Positiivinen ja negatiivinen rakennemuutos haastavat aina palvelujärjestelmät, mutta hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Positiiviset investointiuutiset luovat myös vetovoimaa.
Jari Aaltonen
Työllisyys ja osaaminen -yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ely-keskus