EU-komissio esittää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli EU-budjetin tuntuvaa kasvattamista noin 2 000 miljardiin euroon vuosille 2028–2034. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan budjetin on tarkoitus vastata niihin lukuisiin haasteisiin, joita EU:lla on nyt edessään.
– Tämä budjetti on suunniteltu vastaamaan Euroopan haasteisiin ja vahvistamaan itsenäisyyttämme, hän sanoi.
Budjetin rahaa ohjataan muun muassa EU:n kilpailukyvyn parantamiseen noin 410 miljardin euron kilpailukykyrahastolla. Tästä rahastosta noin 131 miljardia ohjataan puolustukseen ja avaruusohjelmaan, mikä on komission mukaan viisi kertaa suurempi summa kuin nykyisin.
Ison osan budjetista kauhaisee koheesiorahasto, jota käytetään muun muassa maatalouden ja vähemmän kehittyneiden alueiden tukemiseen. Budjetista on tarkoitus ohjata noin 300 miljardia maataloudelle. Maatalous on nyt siis yhdistetty samaan rahastoon aluetukien kanssa, mikä STT:n tietojen mukaan käytännössä tarkoittaisi sitä, että jäsenmaille tulisi enemmän päätäntävaltaa siihen, miten tukia jaetaan.
Elintarviketeollisuusliiton mukaan maatalousrahoituksen yhdistäminen aluekehitysrahoituksen kanssa yhdeksi uudeksi rahastoksi kuitenkin lisää epävarmuutta suomalaiselle ruokaketjulle.
– Jäsenmaiden neuvotteluissa on varmistettava Suomen pohjoiset erityisolosuhteet huomioivat maatalouden rahoituskriteerit, jotta ruuantuotanto on mahdollista koko EU:n alueella, vaatii ETL:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus tiedotteessa.
Lisäksi EU suunnittelee 400 miljardin "kriisimekanismia", josta on tarkoitus jakaa tarvittaessa lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille. Niitä voitaisiin ottaa käyttöön, jos unionia kohtaa vakava kriisi.
Lisäksi komissio esittää, että varsinaisen budjetin rinnalle perustetaan 100 miljardin euron rahasto Ukrainan tukemiseksi. Sen tarkoituksena on tukea Ukrainan jälleenrakentamista ja tietä EU-jäsenyyteen.
Tiukat neuvottelut edessä Jäsenmaat ja EU-parlamentti ryhtyvät nyt neuvottelemaan budjetista komission esityksen pohjalta. Tulevista neuvotteluista odotetaan vielä tavanomaistakin monimutkaisempia.Suomi kuuluu nettomaksajiin eli se maksaa unioniin enemmän kuin saa sieltä rahaa. Nettomaksajat ovat yleensä suhtautuneet nihkeästi budjetin kasvattamiseen.Osa jäsenmaista on ilmaissut jo vastustavansa budjetin kasvattamista, muun muassa Ruotsi ja Saksa. Suomen kanta on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena. Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021–2027 ja on kooltaan 1 200 miljardia.Von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Hän kutsuikin uutta budjettiesitystä tähän mennessä kunnianhimoisimmaksi.EU:n budjetti rahoitetaan pääosin valtioiden maksamilla jäsenmaksuilla. Komissio esittää kuitenkin nyt myös uusia tulonlähteitä esimerkiksi verojen kautta. Näihin kuuluvat muun muassa tupakkatuotteiden valmisvero ja suuryrityksiltä kerättävä vero.Unkari tiukempaan syyniin?
Rahoitus tullaan sitomaan oikeusvaltiokehitykseen, minkä on katsottu olevan kohdennettu erityisesti Unkarille.
– Oikeusvaltiokehitys on olennainen. Meidän täytyy varmistaa vastuullinen rahankäyttö ja täysi läpinäkyvyys, von der Leyen sanoi.
---
Juttua korjattu klo 19.29. Nykyinen budjetti on kooltaan 1 200 miljardia, ei 121 miljardia.