On mielenkiintoista lueskella talousviisaiden pohdintoja. Kehotetaan lisäämään kulutusta, jotta talous piristyisi. Toisaalta puhutaan säästöistä ja leikkauksista. Viime aikoina erityisesti eläkkeisiin kohdistuvista leikkauksista. Eläkkeiden leikkauksilla uhkaaminen johtaa automaattisesti siihen, että sekä eläkeläiset että työtä tekevät kuluttavat entistä vähemmän ja säästävät pahan päivän varalle sekä tuleville eläkevuosille. Kehotukset kulutuksen lisäämiseen kannattaa unohtaa, jos eläkeleikkauksilla uhkaillaan. Tämän nyt luulisi tyhmemmänkin ymmärtävän.
Kiitos asiallisesta ja positiivisesti kristinuskoa käsittelevästä kirjoituksesta lauantain lehdessä! Aihe on tärkeä. Uushenkisyys ja kaikki siihen liittyvä tuntuu olevan muotia. Hieno asia oli, että kirjoituksen kohdehenkilö Mikael Jokiniemi oli päässyt näistä kahleista irti ja löytänyt totuuden.
Kyllä pomo tarvitsee oman työhuoneen, samoin muut esihenkilöt, sekä muut, työluonteen mukaista rauhallista työtilaa vaativat ammattikunnat. Ennen kaikkea myös koululaiset ja opiskelijat tarvitsevat omat luokat, joissa opiskelua voidaan toteuttaa rauhallisesti ja turvallisesti sekä tarpeen mukaan hiljaisesti. Virheellisiä työtiloja ns. avokonttoreita on viime aikoina rakennettu niin sairaaloihin kuin muihin toimitiloihin, eivätkä käyttäjät niitä ole kiittäneet. Liikaa melua ja työrauha on menetetty. Avokonttorit ovat arkkitehtien innovaatioita, jotka tilasuunnittelusta vastaavat on hyväksyneet ilman käyttäjien mielipidettä. Tilaneliöiden säästön voisi suunnata esim. läpikäytäviin aulatiloihin, jotka eivät ole odotustiloja. Hyvinvoinnin kokonaisvaltainen huomioiminen myös tilasuunnitteluun.
Kyllä pienituloisten eläkkeitä täytys voida nostaa, he ovat raataneet pitkää päivää huonolla palkalla ja joka eurosta on pidätetty vero koulutukseen ja muuhun.
Suomessa naisten kaikkinainen sorto alkaa murtautua voimalla julkisuuteen. Nyt ilmeni, ettei naisten synnytysvaurioita osata eikä haluta korjata. Ruotsissa korjaukset ovat rutiinia. Näin sanoo dokumenttiohjelma lukemani mukaan. Mitähän saamme vielä kuulla/lukea naisen asemasta Suomessa? Ja edelleen pätee, että hulluinta, mitä nainen Suomessa tekee, on mennä naimisiin ja hankkia lapsia!
Samaa mieltä Liisanlehdon Prisman liikennejärjestelyistä. Asiakkaat puikkelehtivat ostoksineen autojen edestä. Turvatonta ja ärsyttävää sekä asiakkaan että autoilijan näkökulmasta. Eikö sisääntuloa saisi ensimmäisen parkkirivin kohdalta.
Suomessa on lakeja, jotka suojaavat rikollisia, mutta ei suojaa uhreja. Eräs tällainen on rikosten vanhenemiseen liittyviä asia. Jos edunvalvonnassa todetaan tapahtuneen rikoksen, mutta se huomataan vasta kuoleman jälkeen ja rikoksesta on kulunut pitkä aika, niin laki suojaa rikollisia. Tämä laki tulisi muuttaa niin, että vanheneminen alkaa vasta rikoksen tultua ilmi, sillä edes omaiset eivät voi seurata valvottavan rahankäyttöä.
Tässä sitä yritetään laihtua. On opittu, että kaikki ruoka, josta pidän, on kielletty. Kun elämä on muutenkin tylsää ja raskasta, on lähes ylivoimaista syödä joka päivä mautonta ruokaa, jota inhoaa. On herännyt ongelma: kumpi on tärkeämpää, pitkä, tylsä, kieltojen täyttämä elämä vai lyhyt kiellettyjen ilojen täyttämä elämä?
Päivi Räsäsen matka Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeusvaliokunnan kuultavaksi helmikuun alussa oli epäisänmaallista.
Täällä joku moitti Marinin hallitusta turpeen veron nostosta. Voi voi, nykyisellä hallituksella on ollut kolme vuotta aikaa muuttaa sitä. Ilmajokinen kansanedustaja on paljon puhunut turpeen puolesta mutta aika vaatimattomin tuloksin, vaikka on hallituspuolueesta.
Juutinrauman silta on aika huono vertailukohde Vaasa-Uumaja-sillalle. Suur-Kööpenhaminan ja suur-Malmön alueella asuu 2 miljoonaa ihmistä ja lähialueilla paljon lisää. Vaasan ja Uumajan vaikutusalueilla murto-osa siitä. Juutinrauman silta ja tunneli ovat yhteensä n. 16 km ja se vie kohti Eurooppaa. Vaasan ja Uumajan välisen sillan pitäisi olla 5-6 kertaa pidempi ja se veisi Pohjois-Ruotsiin.
Varhaiskasvattajista on pula ja pätevien osuus henkilöstöstä on laskussa. Samaan aikaan tilastot osoittavat, että yhä useampi vauva ja alle 3-vuotias on päivähoidossa. Tämä kehitys ei ole kestävällä pohjalla ilman määrätietoisia panostuksia koulutukseen, työoloihin ja alan pitovoimaan. Kestämätön yhtälö lasten arjessa