Rehtoreiden työ kuormittuu monenlaisilla suunnitelmilla, toteaa Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo.
Hän ei tarkoita pelkästään uudistuvaa opetussuunnitelmaa.
– On tasa-arvosuunnitelmaa, yhdenvertaisuussuunnitelmaa, kriisisuunnitelmaa. Ja tässä on vain alkua, Isotalo luettelee.
Isotalo on toiminut Lyseon rehtorina vuodesta 1999 lähtien. Vuosien aikana nimenomaan ylhäältä ohjattu suunnitelmien tekeminen ja dokumentaatio on lisääntynyt.
– Tulee väkisin tunne, että onko tämä kaikki oikeasti tarpeellista.
Suomen rehtorit ry:n uusi puheenjohtaja Antti Ikonen sanoo, että koulu on suuremmassa muutoksessa kuin aikakausiin. Rehtorit ry:n strategiapäivitystä varten tehty jäsenkysely osoitti, että rehtorille kasautuu yhä entistä enemmän isojen uudistusten johtamisen sijaan täysin toisarvoisia työtehtäviä.
– Tiedämme hyvin, miten iso rooli johtamisella on suurissa muutoksissa. Oppilaitosjohtajan aikaa tarvitaan nyt erityisen paljon pedagogiseen johtamiseen ja koulun sisällölliseen uudistamiseen, Ikonen sanoo.
Ikonen valittiin Suomen Rehtoreiden puheenjohtajaksi perjantaina pidetyssä vuosikokouksessa. Kaisa Isotalo valittiin yhdistyksen hallituksen varajäseneksi. Isotalo on ollut hallituksen varajäsen tai varsinaisen jäsen jo kymmenisen vuotta.
Isotalon mukaan tärkeintä koulutyössä on ihmisten kohtaaminen. Oppilaille pitää olla aikaa. Hän tarkoittaa myös opettajien työtaakkaa.
– Vahvojen ammattilaisten työaika ei saa mennä siihen, että täytetään planketteja. Pitäisi olla oppilaiden kanssa, Isotalo sanoo.
Turhia suunnitelmat eivät silti ole. Isotalon mielestä asioita on hyvä ottaa puheeksi ja vähän ravistella ihmisiä sitä kautta. Kun ihmiset tiedostavat esimerkiksi tasa-arvon epäkohdat, muuttuvat toimintatavat vähitellen.
– Kulttuuri ei muutu nopeasti.
Niinpä Isotalon mielestä kaikilla suunnitelmilla on hyvä tarkoitus.
– Suunnitelmista pitää vain löytää se ydinasia, Isotalo huomioi.
Esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on Isotalon mukaan selkeä ydinajatus: Kunnioitetaan ja arvostetaan jokaista ihmistä.
Suunnitelmat täytyy laittaa myös tärkeysjärjestykseen.
– Voi olla, että kun yhtä asiaa kehitetään, muutkin kehittyvät siinä samalla. Sitten pitää enää tehdä kirjaukset, Isotalo kertoo esimerkkinä.
Rehtorit ry:n puheenjohtaja Ikonen sanoo, että uusi opetussuunnitelma tavoittelee isoa muutosta niin oppimistapahtumaan kuin kouluyhteisön toimintakulttuuriin.
– Koulun digitalisoitumisessa iso askel on edessämme juuri nyt. Koulu on suuremmassa muutoksessa kuin aikakausiin, Ikonen jatkaa.
Yläkouluissa otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma ensi syksynä. Isotalon mukaan opetussuunnitelmien tuntijaot ovat aina poliittista vääntöä.
Uusi opetussuunnitelma pitää sisällään haasteita, muun muassa ruotsin ja käsitöiden tuntien vähennyksen kautta. Ruotsin kieltä on jatkossa 7-luokalla yksi tunti, käsitöitä kaksi tuntia.
– Ei yhdellä tunnilla viikossa kielen opiskelua edistetä. Ehkä voidaan jotain saavutettua ylläpitää, Isotalo pohtii.
– Tähän maailmaan tarvitaan myös tekijöitä, eikä vain tietäjiä.
Ikonen korostaa, että muutoksissa johtamisella on iso rooli.
Ihmisten johtaminen on Kaisa Isotalon mukaan juuri se asia, mikä työssä ei ole vuosien saatossa muuttunut. Ihanien oppilaiden ja opettajien lisäksi tietysti.
– Rehtori on arvojohtaja. Pitää olla selvillä, miksi tehdään ja mitä tehdään. Rehtori suunnannäyttäjä ja toivon antaja siellä omassa yhteisössään, Isotalo maalailee.
JATTA LAPINKANGAS