Syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen asiassa, jossa Tapparan maalivahtia Christian Heljankoa epäiltiin nuoreen naiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, kertoo Seiska.
STT:n saaman syyttämättäjättämispäätöksen mukaan tutkinnassa ei saatu riittävää näyttöä siitä, että Heljanko olisi syyllistynyt rikokseen Lappeenrannassa maaliskuussa 2021.
– Jätän syytteen nostamatta epäillystä rikoksesta, koska ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi, sanotaan toukokuun 8. päivänä annetussa päätöksessä.
Nuori nainen on kertonut itse julkisuuteen tehneensä rikosilmoituksen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Muun muassa viime vuoden huhtikuussa hän kommentoi MTV Uutisille olleensa kuultavana asiasta.
Kertomus muuttui tutkinnassa merkittävästi
Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan rikosnimike muuttui raiskaukseksi asianomistajan tapahtumakuvauksen perusteella. Heljanko on kuulustelussaan kiistänyt rikosepäilyn ja kertonut sukupuoliyhteyden olleen suostumuksellinen.
Syyttäjä toteaa päätöksessään, että asianomistajan kertomus on sinällään mahdollinen, mutta sitä rasittaa merkittävä muuttuminen tutkinnan aikana.
– Katson, että asianomistaja ei ole kertonut tapahtumista johdonmukaisesti eri yhteyksissä eikä asianomistajan kertomus saa myöskään riittävästi tukea muusta selvityksestä. – – . Esitutkinnassa saatu syytettä tukeva näyttö perustuu käytännössä kokonaan asianomistajan kertomukseen. Kuten edellä on todettu, esitutkinnassa on kuitenkin ilmennyt seikkoja, jotka heikentävät asianomistajan kertomuksen uskottavuutta, syyttäjän päätöksessä sanotaan.
Todistajien kertomus ei tukenut rikosepäilyä
Päätöksen mukaan tutkinnassa on kuultu kahta todistajaa, joille asianomistaja on kertonut seksuaalisesta kanssakäymisestään Heljangon kanssa. Kummallekaan todistajalle ei ole syntynyt mielikuvaa, että tapaukseen olisi liittynyt seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä, päätöksessä sanotaan.
Syyttäjä on päätöksessään ottanut kantaa myös alkuperäiseen rikosnimikkeeseen. Oikeuskirjallisuuteen viitaten syyttäjä toteaa, että seksuaalisessa hyväksikäytössä asianomistajan ja epäillyn ikäeron täytyy olla yli 10 vuotta, jos asianomistaja on tekohetkellä lähellä 18:aa vuotta.
– Asianomistaja on ollut tapahtuma-aikaan noin 17 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen ja rikoksesta epäilty on ollut juuri täyttämässä 24 vuotta. Näin ollen osapuolten välillä ei ole sellaista ikäerosta johtuvaa kypsyyseroa, mitä pykälässä on tarkoitettu eikä se näin ollen sovellu tilanteeseen.
STT:n tavoittama Heljanko ei halunnut kommentoida asiaa.