Turvavälien vaatiminen aiheuttaa jo kovasanaista kiistaa parantuneessa koronaviruksen tartuntatilanteessa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) kumosi maanantaina päätöksellään yleisötilaisuuksien sisätiloja koskevan kahden metrin turvavälin vaatimuksen pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa, koska tartuntatautilain pykälän 58 d vaatimus epidemiatilanteesta ei enää täyttynyt.
Samana päivänä avi antoi päätöksen, jossa se määräsi kahden metrin turvaväliä noudatettavan yli 15 minuuttia sisätiloissa kestävissä tapahtumissa tartuntatautilain pykälän 58 pohjalta.
Valtiosääntöoikeuden dosentti, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja
Kyse on siitä, että lain pykälässä 58 d on tarkkaan rajattu, milloin kahden metrin turvaväliä yli 15 minuutin yleisötilaisuuksissa voi edellyttää.
Nämä epidemiologiset vaatimukset eivät enää täyty, kuten avikin päätöksessään totesi.
Silloin on Rautiaisen mukaan mahdotonta enää määrätä vastaavia rajoituksia muiden lainkohtien kuten pykälän 58 perusteella.
– On oikeusjärjestykselle vieras ajatus, että jos kahden metrin etäisyys on voimassa eduskunnan päätöksellä tietyssä tilanteessa, siihen voitaisiin mennä hallinnossa ilman eduskunnan päätöstä missään muussa tilanteessa. Se on lainsäädäntövallan kaappaamista eduskunnalta hallinnolle.
– Epäyhdenvertaisuus ravintoloiden ja yleisötilaisuuksien välillä on jyrkentynyt, sanoo Rautiainen.
Samalla kun ravintoloita avataan yhä enemmän, yleisötilaisuuksissa ovat jatkuneet tiukat rajoitukset.
Rautiainen ei halua ottaa kantaa epidemiologiseen arviointiin, eli mikä olisi sopiva taso rajoituksille. Hän kuitenkin kritisoi sitä, että jokin asia sallitaan toisaalla ja kielletään toisaalla. Tapahtumia on edelleen monin paikoin mahdoton järjestää, mutta ihmiset voivat kokoontua ravintoloihin, puistoihin ja ostoskeskuksiin käytännössä vapaasti.
”Tartuntatautilain 58 pykälässä säädetään yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltämisestä ja 58 d:ssä taas laajasti erilaisten asiakastilojen, kuten kauppojen ja kirjastojen, käytöstä myös jatkuvaluonteisessa toiminnassa”, hän vastaa sähköpostitse.
”58 d:n mukaisen päätöksen soveltamisala on siis erilainen ja lisäksi sen mukaisen päätöksen tekemiselle on asetettu laissa tietyt ilmaantuvuuteen ja tartuntojen jäljitettävyyteen liittyvät edellytykset. Vastaavia kriteereitä ei ole tartuntatautilain 58:ssä, vaan sen perusteella asetettavien kokoontumisrajoitusten edellytyksenä on, että toimenpide on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi.”
Turvaväliedellytys on Mölsän mukaan ollut käytössä jo pitkään opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n ohjeistuksen kautta. Yleisötilaisuuksien suurempi riski perustuu Mölsän mukaan siihen, että samat henkilöt ovat paikassa pitkän aikaa, jolloin korona voi levitä laajasti.
Jatkuvaluonteisissa palveluissa kohtaamiset ovat satunnaisempia ja lyhyempiä.
”Ymmärrämme hyvin elinkeinonharjoittajien huolen heidän toimintansa rajoittamisesta. Rajoituspäätöksiä ei tehdä aluehallintovirastossa ilman tarkkaa harkintaa niiden välttämättömyydestä ja lainmukaisuudesta. Kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla epidemiatilanne on edelleen sen verran huono, että kokoontumisrajoituksia on katsottu tarvittavan”, Mölsä perustelee.
– Kyse on samasta tilanteesta, kuin jos poliisilla on lain mukaan kotietsintälupa tietyissä tarkkaan rajatuissa tapauksissa. Sitten poliisi päättäisi tehdä kotietsinnän joka tapauksessa, vaikka lain ehdot eivät täyttyisi.
Yleisötilaisuudet on pääkaupunkiseudulla ja lähistöllä sallittu lähtökohtaisesti 50 ihmiselle ulkona ja 10 ihmiselle sisällä. Yli 10 hengen sisätilaisuuksissa on noudatettava kahden metrin turvaväliä. Myös yli 50 henkilön ulkotilaisuuksia voidaan järjestää, jos lähikontakti voidaan välttää.
Rautiainen on jättänyt aville tietopyynnön päätöksen perusteista eli kyseisistä ohjeista. Siihen on vastattu vetoamalla salassa pidettäviin sosiaali- ja terveysministeriön arvioihin. Käsittely on kesken.
Joonas Kuikka