Perjantaina 25. tammikuuta 1918 Mannerheim käskytti suojeluskuntajoukot aloittamaan ylläköllä venäläisvaruskuntien aseistariisunnan viidellä paikkakunnalla: Vaasassa, Ylistarossa, Lapulla, Seinäjoella ja Ilmajoella.
– Tammisunnuntaina 28. tammikuutta suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun joukot riisuivat Ylistarossa neljäsataa venäläissotilasta aseista. Kaikki Etelä-Pohjanmaan venäläissotilaat, yhteensä 5 000, riisuttiin aseista neljässä päivässä. Tammisunnuntai 1918 -dokumentti tuo päivänvaloon itsenäisyyden alkuaikojen tapahtumat, joista on pitkään vaiettu, kertoo dokumentin taustatuottaja Pekka Kärnä.
Pohjalaista henkeä. Dokumentin on käsikirjoittanut Antti Tuuri ja ohjannut Ilkka Vanne.
– Marko Röhrin tuottama dokumenttielokuva taustoittaa tammisunnuntaihin johtaneita syitä ja ristiriitoja. Se kytkee paikalliset tapahtumat juuri itsenäistyneen Suomen paineisiin, vallankumouksen heikentämän Venäjän sekasortoon ja maailmansodan runteleman maailman tapahtumiin.
Elokuvan valmistelutyöt aloitettiin jo vuonna 2015.
– Tuotanto on hyvin poikkeuksellinen sillä tavoin, että taustalla ei ole perinteisiä elokuvantuotantotukijaa. Dokumentin noin 350 000 euron budjetti on pohjalaisella hengellä täysin hartiavoimin kasattu. Myös Tuuri innostui aiheesta niin paljon, että kirjoitti tapahtumista myös romaanin Tammikuu 18.
Dokumentti on kuvattu isolla joukolla Pohjanmaalla talvella 2017. Kirkkokohtauksessa ja ohimarssissa on mukana parisataa avustajaa, jotka haettiin mukaan esimerkiksi lehti-ilmoituksin.
– Kuvasimme viikon ajan neljänkymmenen hengen voimin Ylistarossa sekä yöllä että päivällä. Dokumentissa on hyödynnetty myös arkistomateriaalia, jota ei ollut helppo löytää, sillä elävän kuvan filmaamisella ei ole pitkä historia.
Tammisunnuntain satavuotispäivän aikoihin dokumenttia esitetään mahdollisimman monessa teatterissa.
– Dokumentissa on uniikkia myös se, että Suomen satavuotisjuhlavuoden tienoilla se on ainoa tuotanto, joka käsittelee sadan vuoden aikaisia tapahtumia. Suunnitelmissa ovat myös koululaisnäytökset, jotta myös nuoret pääsevät nykytekniikan avulla tutustumaan oman maansa historiaan.
Raija Koivisto
