Tämä hel­le­ke­sä jää his­to­riaan – Vaasan hel­le­lu­ke­mia ei yli­tet­ty

Kulunut kesä jää taatusti mieleen. Vaasassa nautittiin elämästä uimarannalla jo toukokuun helteillä. KUVA: JARNO PELLINEN
Kulunut kesä jää taatusti mieleen. Vaasassa nautittiin elämästä uimarannalla jo toukokuun helteillä. KUVA: JARNO PELLINEN

Kuluneen kesän ylin lämpötila Suomessa oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta.

Tämä on toiseksi korkein huippulämpötila ainakin 60 vuoteen, ainoastaan kesän 2010 ylin lämpötila (37,2 astetta) oli tätä korkeampi.

Ilmatieteen laitoksen tilastoissa kesä-elokuu oli tänä vuonna noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin kesä toistuu Suomessa keskimäärin 20‒30 vuoden välein.

Jos kesätarkastelu laajennetaan koskemaan myös toukokuuta, oli kulunut kesä Suomen mittaushistorian lämpimin, niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona.

Koko maan touko-elokuun keskilämpötila oli jopa 0,3 astetta lämpimämpi kuin toiseksi lämpimimpänä vuonna 1937.

Hellettä poikkeuksellisen paljon

Hellettä eli yli 25 asteen lämpötiloja mitattiin maan eteläosassa noin 40 päivänä. Hellepäiviä oli paikkakunnasta riippuen 10‒30 tavanomaista enemmän.

Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä mitattiin Heinolassa, 46 kappaletta. Tämä on kolmanneksi eniten vuodesta 1960 lähtien tarkasteltuna.

Yhteensä jossain päin maata mitattiin hellettä 63 päivänä, mikä on toiseksi suurin määrä 1960-luvulta alkaen.

Vain vuonna 2002 on mitattu enemmän hellepäiviä, 65 kappaletta.

Tilastojen valossa hellelukemat ovat mahdollisia vielä syyskuussa.

Alkukesä oli erittäin kuiva

Kesäkuu-elokuu oli tavanomaista vähäsateisempi maan länsipuoliskolla.

Etenkin Ahvenanmaalta Keski-Suomeen yltävällä alueella sademäärät jäivät vain noin puoleen tavanomaisesta, mikä on harvinaista.

Vastaavaa toistuu keskimäärin 10–30 vuoden välein.

Kuivuus alkoi kuitenkin jo toukokuussa, ja maan länsiosassa ei käytännössä satanut juuri lainkaan yli kuukauteen.

Vähäiset sadekertymät yhdistettynä kesän kuumuuden aiheuttamaan haihduntaan saivat maaston ja metsät erittäin kuiviksi etenkin alkukesästä.

Elokuukin oli lämmin

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Suurin lämpötilapoikkeama oli maan itäosassa, jossa vastaavanlainen elokuu toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa.

Kuukauden ylin lämpötila, 32,9 astetta, mitattiin Lappeenrannan Konnunsuolla 2. elokuuta. Vastaavasti alin lämpötila, –2,5 astetta, mitattiin Kittilän Lompolonvuomassa 28. elokuuta.

Elokuu oli kesän tavoin tavanomaista kuivempi maan länsiosassa, jossa sademäärä jäi paikoin alle puoleen tavanomaisesta. Suurin vuorokauden sademäärä oli 64,4 millimetriä Kaustisilla 2. elokuuta.

Maasalamoita paikannettiin elokuussa noin 61 000, mikä oli kaksinkertainen määrä tavanomaiseen nähden. Lähes kaikki salamointi painottui kahdelle päivälle 2.-3. elokuuta.

Myös muissa Pohjoismaissa ennätyksiä

Useimmissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa kulunut kesä oli ennätyksellinen.

Norjassa kesä oli kuumin ja kuivin 1900-luvulle ulottuvan mittaushistorian aikana.

Ruotsissa touko- ja kesäkuun keskilämpötilat ylittivät edelliset ennätykset, ja keskilämpötila ylittyi suuressa osassa maata yli neljällä asteella vuoden 1961–1990 vertailukauteen nähden.

Latviassa toukokuu oli mittaushistorian lämpimin; myös kesä- ja heinäkuu olivat tavanomaista lämpimimpiä.

Kuivuus, lämpöaallot ja metsäpalot testasivat yhteiskunnan toimintakykyä useissa Pohjoismaissa.

Islannissa puolestaan satoi paikoin poikkeuksellisen paljon.

Tulevaisuudessa talvet ovat leudompia, vähälumisempia ja kylmiä jaksoja esiintyy harvemmin. Lämpöaallot ja kuivuus yleistyvät kesäisin.

Ilmoita asiavirheestä