Ilkka- Pohjalaisen pääkirjoituksessa (29.3.) kaivattiin talouskasvua, joka Suomessa on viime vuosina jäänyt verrokkimaiden varjoon. Samalla kirjoituksessa ylistetään nykyisen hallituksen toimia leikkauksineen, jotka kuitenkin itsessään aiheuttavat kokonaiskysynnän laskua ja sitä kautta hallaa myös talouskasvulle. Ilmeisesti kysynnän ja talouskasvun yhteys on pääkirjoittajalle epäselvä.
Jatkuvasti leikkaamalla aiheutetaan kysynnän laskua, eli käytännössä ihmisillä ei ole varaa ostaa tuotteita ja palveluita, joita yrityksen ja yhteisöt tarjoavat. Siitä seuraa luonnollisesti se, että yritysten kannattavuus heikkenee ja samalla talouskasvu hiipuu.
Orpon ja Purran hallituksen vähempiosaisiin suunnatut leikkaukset ovat tietenkin inhimillisesti kestämättömiä, mutta myös talouspoliittisesti epämielekkäitä.
Pienituloisilla kaikki varat menevät päivittäisiin tarpeisiin; ruokaan ja muihin elämän pakollisiin kustannuksiin. Näin ollen leikkaukset näkyvät suoraan myös kysynnän laskuna ja yritysten kasvun heikentymisenä.
Suurituloisten kohdalla ilmiö ei ole ihan samanlainen. Kun rahaa on enemmän, eivät leikkausten tai esimerkiksi veronkorotusten vaikutukset näy välttämättä samanlaisena kuin pienituloisten kohdalla.
Jos varakkaammalla ei olekaan leikkausten jälkeen varaa sijoittaa osakkeisiin, niin sillä ei merkitystä kokonaiskysyntään juurikaan ole.
Suomessa talouskasvun vauhdittamiseksi on tarjottu eväitä vuosikaudet. Nyt viimeksi pääkirjoituksessakin mainittu Risto Murron työryhmä. Yhteistä ryhmille on yleensä ollut se, että ne on koottu talouseliitistä ja niiden ehdotukset ovat kuin suoraan elinkeinoelämän poliittisesta käsikirjasta otettuja. Kuvaava on, että ryhmän ainoa taloustieteilijä jätti ryhmän esitykseen eriävän mielipiteensä.
Suomessa tarvitaan kasvua, ainakin, jos nykyisen kaltaisesta elintasosta halutaan pitää kiinni. Sitä ei voida kuitenkaan rakentaa leikkausten varaan. Jos talouskasvu olisi kiinni veronkevennyksistä, leikkauksista tai maltillista palkkaratkaisuista, meillä pitäisi mennä nyt todella lujaa.
Löytyisikö pääkirjoituksilta viimein jotain uusia näkökulmia?
Antti Knuuttila (vas.)
Seinäjoki