Kesä on raksoilla hikistä aikaa. Talonrakentaja ei juuri lomaile. Ehkä korkeintaan sen ajan, kun käy haistelemassa alan uusia tuulia Seinäjoen asuntomessuilla.
Yksi talonvarustelun nousevista trendeistä on älykkyys. Talotekniikkaa, kuten ilmanvaihtoa, lämmitystä tai valaistusta on mahdollista ohjata etänä esimerkiksi älypuhelimella tai tabletilla.
Arvioiden mukaan jo nyt omakotitaloista peräti 10 prosenttia on varustettu joillakin kodin älylaitteilla. 2020-luvun alkuvuosiin mennessä määrän on oletettu nousevan kolmannekseen.
Uudessa tekniikassa on eittämättä paljon hyvää.
Asumismukavuus kasvaa, kun esimerkiksi valaistusta voi säätää erilaisiin tarpeisiin. Rahallisia säästöjä voi kertyä ilmanvaihdon tai lämmityksen optimoinnista sen mukaan, miten talossa ollaan paikalla. Älykäs turvajärjestelmä taas pienentää vakuutusmaksuja.
Lasten peliaikaakin voi kontrolloida kätevästi työpaikalta käsin ja viheltää tarvittaessa etänä pelit poikki.
Ihmisten mukavuudenhalun tyydyttämisessä on tarjolla valtaisat markkinat. Jo nyt kahvinkeittimen voi ohjelmoida keittämään sumpit sen mukaan, miten käyttäjä aamulla herää (eli liikuttaa älypuhelintaan).
Tulevaisuudessa jääkaappi kenties täyttää itse itsensä – ja sopii pesukoneen kanssa, milloin päivästä on paras aika käyttää sähköä.
Visio kodinkoneiden vuoropuhelusta tuntuu lähinnä scifileffasta repäistyltä. Vähintään yhtä kaukaiselta kuin näköpuhelin tuntui vielä jokin aikaa sitten. Nyt videopuhelut ovat arkipäivää.
Tekniikan kehitysjuoksu on niin nopeaa, ettei tavallinen tallaaja ole pysyä perässä.
Juuri tähän liittyvät kodin älytekniikan riskit. Helsingin yliopiston vielä julkaisemattomassa artikkelissa todetaan, että koska IoT-markkinat (Internet of Things, esineiden internet) käyvät nyt kuumina, monia laitteita lanseerataan markkinoille tiukalla aikataululla ja budjetilla.
Vaativimmista toiminnoista, kuten tietoturvasta, oikaistaan, eikä käyttäjätukea tai päivityksiä ole aina saatavilla.
Julkisuuteen on viime vuosina noussut ikäviä tapauksia, joissa kodin älylaitteet ovat kääntyneet käyttäjiään vastaan. Samsungin älytelevision todettiin voivan nauhoittaa olohuonekeskusteluja. Hakkeri onnistui pääsemään sisään verkkoyhteydellä varustettuun vauvan itkuhälyttimeen.
Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen mukaan Suomessakin on ollut tapauksia, joissa hakkeri on ottanut esimerkiksi verkkoyhteydellä varustetun ilmalämpöpumpun haltuunsa. Ilmalämpöpumpun pieni tietokone on valjastettu osaksi palvelunestohyökkäystä.
Tapaukset ovat yksittäisiä, mutta laitteiden suosioon povattu voimakas kasvu voi luoda otollista, ei-toivottua maaperää myös hakkeroinnille.
Laitteiden valmistajilla soisi olevan nykyistä enemmän vastuuta tuotteistaan. Verkkoon kytkettävien laitteiden tietoturva-aukot on tilkittävä.
Kaikkein tärkein rooli on kuitenkin kuluttajalla.
Kodin älylaitteiden hallinta ja suojaus eivät ole vielä jalostuneet kansalaistaidoiksi. Tilausta on tuotteelle, joka hoitaisi homman puolestamme.
Jos tietotaitoa ei ole, kannattaa kodin älylaitteiden antaa odottaa vielä hetken. Näin minä ainakin teen.
Maalaisjärjellä pärjää älyaikanakin.
ANNA LINDHOLM