Venäjän tukema, Moldovalle muodollisesti kuuluva Transnistrian separatistialue on kapea, 200 kilometriä pitkä maakaistale Dnestr-joen ja Ukrainan länsirajan välissä. Alueesta on käytetty aiemmin nimiä Dnestr ja Transdnestria.
Transnistria on noussut jälleen otsikoihin, kun alueen hallinto pyysi keskiviikkona Venäjältä niin kutsuttua suojelua Moldovan painostusta vastaan. Separatistien mukaan Moldova on aloittanut taloussodan Transnistriaa vastaan. Moldovan mukaan pyynnössä on kyse propagandasta.
Transnistria kuului neuvostoaikana Moldavian sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Neuvostoliiton loppuaikoina muun muassa suunnitelmat maan liittymisestä Romaniaan herättivät vastustusta Transnistrian venäjänkielisessä väestössä. He protestoivat myös maan kielipolitiikkaa ja siirtymistä kyrillisistä aakkosista latinalaisiin.
Vuonna 1990 Transnistria ilmoitti yksipuolisesti alueen itsenäistyvän Moldaviasta. Seuraavana vuonna Moldaviasta tuli Moldova, kun maa itsenäistyi hajoavasta Neuvostoliitosta.
Transnistrian separatistit kävivät Moldovan länsimielisen hallituksen kanssa vuonna 1992 lyhyen sodan, jossa Venäjä tuli separatistien tueksi. Sota johti satoihin kuolonuhreihin. Saman vuoden heinäkuussa osapuolet solmivat aselevon ja alueelle jäi venäläisiä sotilaita, muodollisesti rauhanturvaajia. Venäläissotilaita on ollut Transnistriassa siitä lähtien, ja heitä arvioidaan olevan alueella noin 1 500.
Venäjä on myös tukenut Transnistrian taloutta merkittävästi tarjoten alueelle muun muassa ilmaista kaasua. Alue on kuitenkin jäänyt aiempaa pahemmin eristyksiin täysimittaisen sodan alettua Ukrainassa.
Vapaudet heikolla tolalla
Moldova antoi Transnistrialle autonomian 1990-luvun alussa, mutta käytännössä alue ei ole millään tavoin Moldovan valvonnassa. Mikään maa ei ole tunnustanut Transnistrian itsenäisyyttä.
Alueella on omat hallintoelimensä, kuten presidentti ja korkein neuvosto. Presidentti Vadim Krasnoselski on useaan otteeseen ilmaissut tukensa Transnistrian liittymiselle Venäjään.
Kansalaisjärjestö Freedom House on arvioinut sekä poliittisten oikeuksien että kansalaisvapauksien olevan Transnistriassa heikolla tolalla. Myös alueen media on tiukasti separatistihallinnon otteessa.
Käytännössä alueen lähes koko taloutta hallitsee kahden entisen neuvostopoliisin perustama hallintayhtiö Sheriff, joka omistaa paitsi supermarketteja ja huoltoasemia myös konjakkitislaamon ja beluga-kaviaarin viljelylaitoksen. Vuonna 2015 tutkivan journalismin ryhmä RISE Moldova raportoi, että kolmasosa Transnistrian budjetista päätyy yhtiön kassaan.
Vuonna 2006 alueella järjestettiin kansanäänestys, jossa 97,1 äänestäjistä tuki Venäjään liittymistä. Kansainvälinen yhteisö ei tunnustanut kansanäänestystä.
Sirppi, vasara ja Leninin patsas
Transnistrialla on oma perustuslaki, kansallislaulu, rahayksikkö (Transnistrian rupla) ja passi. Sen noin 465 000 kansalaisesta suurimmalla osalla on myös Moldovan, Venäjän tai Ukrainan kaksois- tai kolmoiskansalaisuus.
Alueen enemmistö puhuu venäjää. Moldovassa puolestaan puhutaan pääasiassa romaniaa.
Neuvostosymbolit ovat näkyvästi esillä Transnistriassa. Sen lipussa on sirppi ja vasara, ja alueen pääkaupungin Tiraspolin keskustassa seisoo suuri Lenin-patsas. Transnistriassa on käytössä kyrilliset aakkoset.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Moldova on pelännyt, että Venäjä voisi käyttää Transnistriaa uuden rintaman avaamiseen. Yhteistä rajaa Venäjällä ja Transnistrialla ei ole.
Keväällä 2022 Transnistriassa tapahtui räjähdyksiä, joiden tekijät jäivät epäselviksi. Ukraina syytti iskuista Venäjää. Viime keväänä separatistihallinto puolestaan väitti estäneensä Ukrainan terrori-iskun, minkä Ukraina kiisti.
Transnistrian asema mutkistaa myös Moldovan haaveita liittyä EU:n jäseneksi.
---
Lähteinä uutistoimisto AFP, BBC, STT:n arkisto.