Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on Talentian eli sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön mukaan pilkottu sosiaalialalla työskentelevien henkilöiden tehtäväkohtaisia palkkoja.
Talentian tiedotteen mukaan työnantaja eli hyvinvointialue on muuttanut palkkarakennetta liikkeenluovutuksen yhteydessä vuodenvaihteessa, kun työntekijät ja viranhaltijat ovat siirtyneet kunnilta hyvinvointialueen palvelukseen.
– Tuolloin tehtäväkohtainen palkka on jaettu kahteen osaan: tehtäväkohtaiseen palkkaan ja erillislisään, selventää neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen Talentiasta.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko laati asiasta valvontapyynnön Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajille (KT). Talentian mukaan asia on sittemmin korjaantunut.
– Valvontapyynnöstä seurasi, että KT ohjeisti hyvinvointialuetta korjaamaan menettelyään mahdollisimman pikaisesti, tietää Kinnunen.
– On hyvä, että virhe on korjattu. Toiveena on, ettei muillakaan hyvinvointialueilla erillislisää käytettäisi, eikä asiaan tarvitsisi puuttua valvontapyynnöin toistamiseen.
"Linjauksia ja ohjeistuksia noudatettu"
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen toteaa, että hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan aluehallitus päättää palkkausperusteista.
– Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palkkojen määrittelyssä on noudatettu KT:n linjauksia ja ohjeistuksia ja työnantaja on käynyt niitä läpi asianosaisten kanssa.
Järvisen mukaan Talentian tiedotteessa viitattu asia on työnantajan selvittelyssä.
– Asiaa on viety eteenpäin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella KT:n ohjeistuksen mukaisesti.
Kinnunen muistuttaa, että hyvinvointialueilla sovellettavan sote-sopimuksen mukaan tehtäväkohtaista palkkaa ei voi pilkkoa, eikä sen osia voi siirtää toisiin palkanosiin.
– Pilkkominen voi johtaa siihen, että hyvinvointialueella tehtävän palkkaharmonisoinnin taso alenee.
Palkkaharmonisaatiossa tehtäväkohtaiset palkat yhteensovitetaan nykyisen oikeuskäytännön mukaan korkeimpien tehtäväkohtaisten palkkojen tasolle.
– Tämän takia juuri niitä usein pyritään pilkkomaan. Tämä heikentää harmonisoinnista saatavaa yhteistä hyötyä, kun ylin niin sanottu piikkipalkka laskee, perustelee Kinnunen.
"Todennäköisesti tapahtunut muuallakin"
Pilkkomisesta ei Kinnusen mukaan ollut olemassa työpaikkakohtaista sopimusta työnantajien ja työntekijöiden edustajien kesken.
– Näin ollen paikallista sopimusta ei ollut tehty.
Hän toteaa, että millään palkanosilla ei tule pyrkiä näennäisesti vaikuttamaan tehtäväkohtaisen palkan tasoon.
– Esimerkiksi henkilökohtainen lisä ja rekrytointilisä ovat erillisiä palkanosia. Niillä tulee olla sopimuksen mukainen peruste, joka tulee aina ilmoittaa työntekijöille ja viranhaltijoille.
Hänen mukaansa on todennäköistä, että vastaavalla tavalla on toimittu muuallakin.
– Esimerkiksi Pirkanmaalla on toimittu vastaavasti. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen asiassa selvitämme nyt vielä, miten se on korjattu.
– Jos KT:lle tehtyä valvontapyyntöä ei olisi noudatettu, asia olisi viety työtuomioistuimeen, kertoo Kinnunen.