Seinäjokelainen Taina Törvi on epäileväinen. Luottoa Ruokaviraston uuteen koirarekisteriin ei ole – ainakaan tässä vaiheessa.
Hän ei ole vielä ilmoittanut koiraansa Ruokaviraston rekisteriin, vaikka rekisteröinnin takaraja umpeutuu vuoden loppuun mennessä.
– Olen ajatellut, että antaa ohjelman kehittyä vielä. Jos kerran maksan siitä, että rekisteröin koirani, niin kyllä haluaisin, että se ohjelma myös pelaisi.
Törvi kertoo, että hän on seurannut aiheesta käytyjä keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa keskusteluissa on tullut ilmi esimerkiksi se, että tietokantaan on rekisteröity koiria virheellisillä tiedoilla.
Törvi kertoo, että hänen koiraltaan löytyy jo mikrosiru, rokotukset, koirapassi ja tämä on Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä. Hän ei näe tarvetta uudelle rekisterille eikä usko, että pentutehtailua tai muita väärinkäytöksiä pystytään uudella rekisterillä täysin kitkemään.
– Ihmettelen kyllä tämmöistä touhua, onko tällä haluttu sitten vain työllistää meitä koiranomistajia.
Ilmoitusaika lähenee loppuaan
Ruokaviraston koirarekisteriin on tällä hetkellä ilmoitettu 160 000 koiraa. Se on vain viidennes kaikista Suomen noin 800 000 koirasta.
Kaikki Suomessa asuvat koirat pyritään saamaan rekisteriin, ja takaraja ilmoittamisessa on 31.12.2023.
– Rekisterillä pyritään vähentämään laitonta maahantuontia, pentutehtailua ja ylipäätään pimeää lemmikkikauppaa, Ruokaviraston erityisasiantuntija Kirsi Vehkakoski kertoo rekisterin taustoista.
– Jos jotain hämärää ilmenee, voidaan toimintaa puuttua. Jäljitettävyys on rekisterin myötä huomattavasti paljon parempi.
Ruokaviraston järjestelmälle on Vehkakosken mukaan oma tarpeensa. Hän kertoo, että Ruokaviraston rekisteri eroaa Kennelliiton rekisteristä sillä, että tässä rekisteritiedon kerääjä on viranomaistaho.
– Kennelliiton rekisteriin kerätään koirien jalostustietoja, ja se on arvokasta tietoa heidän toimintansa kannalta. Se ei ole viranomaisten keräämää, eli silloin meillä ei myöskään ole pääsyä näihin tietoihin.
Hyvä uudistus
Mustasaarelaisella Anne Haglundilla on kolme koiraa, jotka hän on ilmoittanut koirarekisteriin jo hyvissä ajoin.
Haglundin mielestä rekisteri on hyvä, koska on tärkeää, että koiranomistaja voidaan mikrosirun ja rekisterin perusteella selvittää.
– Olen eläintenystävä ja onnessani siitä, että eläimiä ajatellaan ja mennään näissä eteenpäin.
Haglund on seurannut koirarekisterikeskustelua ja hänen mielestään viranomaisten tiedotus siitä, miksi rekisteriä kerätään, on ollut selkeää.
– Sitä kritisoidaan ja sitä asiaa voidaan väännellä vähän kaikkiin eri suuntiin, mutta kyllähän se on hyvin selkeää, mihin tämä liittyy.
Hänen mielestään viranomaisten tiedotus rekisteristä on ollut selkeää ja itse rekisteröinnin tekeminen hoituu helposti.
Rekisteröinti-ilmoitukseen kuuluu maksu, joka on sähköisessä asiointipalvelussa 10 euroa. Paperilomakkeella jätetty ilmoitus maksaa 19 euroa.
Maksu on koira- ja haltijakohtainen. Jos haltija vaihtuu, tulee koiralle tehdä koirarekisterissä haltijanvaihdos. Uudelta haltijalta peritään ilmoituksesta 10 euron maksu, kun hän ottaa haltijuuden vastaan.
Haglund ihmettelee sitä, miksi maksu täytyy maksaa joka kerta, kun haltija vaihtuu. Hänen mielestään tältä osin järjestelmää voisi olla hyvä kehittää.