Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 5.4.2021.
Se oli menoa alkusyksystä 2016. Jenni ja Jani Erkkilä asuivat lapsikatraansa kanssa uudehkossa omakotitalossa Kertunlaaksossa, kun tuttava vinkkasi Kitinojalla myynnissä olevasta vanhasta pohjalaistalosta.
He olivat jo vuosia ajelleet ja ihailleet vanhoja taloja, mutta Jani oli tuumannut aina, että niissä on paljon korjattavaa.
He ihastuivat Jennylä -nimisen tilan myyntikuviin ja lähtivät sunnuntaiajelulle maalaismaisemiin. Kahden viikon päästä he tekivät talosta kaupat ja yllättyivät hieman itsekin.
– Olimme vasta saaneet autotallin valmiiksi Kertunlaakson kodissamme, emmekä olleet ajatelleet näin nopeita ratkaisuja. Tämä paikka tuntui kuitenkin heti kodilta, pariskunta kertoo.
Erkkilät ihastuivat talon persoonalliseen malliin. Se on pohjaltaan lähes neliskanttinen ja harja kohoaa yhdeksään metriin.
– Meillä ei ole varmaa tietoa historiasta, mutta saattaa olla, että talon aikoinaan rakentanut isäntä on ottanut vaikutteita Viipurin ja Pietarin suunnalta, missä oli matkustellut paljon, Jani kertoo.
Talo on rakennettu vuonna 1928, mutta Jennyläksi sen pitkäaikaisen asukkaan mukaan nimetty tila on ollut olemassa jo 1800-luvulla.
– Olemme talon kolmannet omistajat. Talo on rakennettu tilan alkuperäisen päärakennuksen paikalle, Jenni jatkaa.
Vuosien remontin aikana kaikki on laitettu uusiksi
Oli heti selvää, että edessä on valtava urakka. Taloa oli lämmitetty puilla ja se vaati kauttaaltaan remonttia.
– Muutimme lokakuussa noin kuukausi kaupanteon jälkeen ja asuimme talven yli tunnelmia haistellen. Seuraavana kesänä aloitimme remontin talon keittiöstä, Erkkilät muistelevat.
Nyt lähes neljä vuotta myöhemmin he kertovat, että likipitäen kaikki on laitettu uusiksi talon eristeistä lähtien. He ovat tehneet itse paljon ja apuna heillä on ollut perinnerakentamisen taitava kirvesmies. Asiantuntija-apuna ovat olleet pohjalaistalojen kunnostamiseen perehtyneet naapurit.
– Keittiön ja salin lattian lankut ovat alkuperäiset, mutta käytännössä kaikki on avattu ja tehty uudelleen. Sisääntulon vaihdoimme omaan pihaan päin, kun ennen ulko-ovi oli tien suuntaan, Jenni kertoo.
Jokaisella huonekalulla ja tavaralla on tarina
Remontin myötä asuinneliöiden määrä tuplaantui, sillä he remontoivat yläkerran kylmät tilat lämpimiksi. Yläkerrassa on nyt kolmen lapsen huoneet ja reilusti oleskelutilaa.
He ovat halunneet säilyttää talon hengen ja ovat käyttäneet mahdollisimman paljon jo olemassa olevia tarvikkeita ja luonnonmukaisia materiaaleja. Toisinaan se on vaatinut paljon työtä ja vaivaa. Esimerkiksi yläkerran oleskelutilan lattialankut he hankkivat purkutalosta Kauhajoelta. Kuusi senttiä paksujen, yli seitsemän metriä pitkien lankkujen siirtäminen talon yläkertaan oli oma projektinsa.
– Niitä nostettiin ikkunan kautta yksi kerrallaan. Lattian asennuksessa meni kuukausi, Jenni muistelee.
Yläkerran makuualkovin ovi on saman purkutalon ulko-ovi ja kahden lastenhuoneen ovet ovat peräisin vanhasta jugendtalosta Aurajoen rannalta Turusta. Keittiön puusohva ja kuistin myyntitiski ovat Erkkilöiden tiedon mukaan Suomen ensimmäisen K-kauppiaan kalusteita Ruovedeltä. Työhuoneessa oleva Väinön kaappi on Lapualta ja tarina kertoo, että sen tekijä oli taistellut sodassa etulinjassa ja hänen oli luultu kaksi kertaa kaatuneen. Palattuaan hän oli tehnyt kaapin, joka on sosiaalisen median välityksellä päätynyt Erkkilöille.
– Melkein jokaisella meiltä löytyvällä huonekalulla ja tavaralla on tarina. Kaupan mukana tuli ruokapöytä ja sängynrunkoja, mutta muuten olemme hiljalleen hankkineet kalusteita. Niitä ilmestyy tänne mystisesti, Jenni naurahtaa.
Perinnekylä kaipaa uutta vauhtia
Arki soljui hyvin remontin keskellä. Janin mukaan työkalut olivat vuosia käden ulottuvilla. Perheen lapsille remontti on ollut seikkailu. Kylpyhuoneen uusimisen aikaan he rakensivat pihaan ulkohuussin ja telttasaunan.
– Vessakäynnit ja peseytyminen hoituivat yhden kesän ulkona. Olimme seitsemän viikkoa ilman suihkua ja viisi viikkoa ilman sisävessaa, Jenni muistelee.
Vanhan tilan omistajat ovat asennoituneet siihen, että koko ajan on meneillään jokin projekti. Viime kesänä he remontoivat pihassa olevan vanhan navetan päätyyn oleskelutilat ja saunan. Pihassa on myös vanha aitta, jonka he aikovat kunnostaa.
– Tässä saa helposti käytettyä kaiken vapaa-ajan, Jani tuumii.
Tila sijaitsee Kitinojan perinnekyläalueen vieressä. Seutu on rauhallista, mutta naapureita kuitenkin on, ja lapsia kylässä riittää. Erkkilät harmittelevat, että perinnekyläprojekti on jäänyt Seinäjoella lähtökuoppiin. Perinnekyläksi kaavoitetulla alueella on ainoastaan kaksi taloa.
– Alueelle mahtuisi ainakin kymmenen taloa. Perinnekylät ovat monissa kaupungeissa suosittuja, mutta täällä tämä ei jostain syystä ole lähtenyt lentoon. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta voisi olla tulijoita tällaisiin maisemiin ennemmin kuin kaupungin keskustaan. Alun perin helsinkiläisenä tiedän, että tällainen seutu on eksoottista kaupunkilaisille, Jenni kehuu.
Jenni Erkkilä kertoo suurperheen elämästä ja remontista pohjalaistalossa Instagram-tilillään @sukkamielen_kotona.
Katso upea kuvagalleria talosta:
