Suomen taitoluistelulla menee hyvin, kun katsoo edustuspaikkojen määrää kuluvan kauden EM- ja MM-kilpailuissa tai sijoituksia hiljattain päättyneissä juniorien MM-kilpailuissa.
Taitoluisteluliitolla on silti takana raskas, muutosneuvotteluiden sävyttämä vuosi. Säästötoimet ovat olleet tiukkoja, eikä liitto välttynyt henkilöstövähennyksiltä.
Valmennuspäällikkö Satu Niittysen mukaan "joka osa-alueelta on jouduttu nipistämään".
– Huippu-urheilun kohdalla on mietitty tarkkaan. Joka ikinen päiväraha, lentolippu ja leirivuorokausi on perattu läpi, Niittynen kertoi STT:lle puhelimitse.
Hankalassakin tilanteessa pitäisi pärjätä ja säilyttää asema kansainvälisillä jäillä.
– Ei haluta heikentää urheilijoiden tilannetta, mutta on jouduttu miettimään, mihin eurot käytetään.
Kärkikymmenikköä kohti
Suomi osallistuu tällä viikolla Kanadassa järjestettäviin MM-kilpailuihin poikkeuksellisen suurella joukkueella, kun mukana ovat jäätanssiparit Juulia Turkkila–Matthias Versluis ja Yuka Orihara–Juho Pirinen, pariluistelijat Milania Väänänen–Filippo Clerici, miesten yksinluisteluun osallistuva Valtter Virtanen ja naisten yksinluisteluun osallistuva Nella Pelkonen.
Suurimmat menestysodotukset kohdistuvat jäätanssijoihin.
– Juulian ja Matthiaksen kohdalla odotus on yltää kymmenen parhaan joukkoon. Se on minimitavoite. Yuka ja Juhokaan eivät ole kaukana. He tekivät jo EM-kilpailuissa hienon vedon, Niittynen viittasi tammikuiseen kymmenenteen sijaan.
Turkkila ja Versluis saavuttivat viime vuonna Espoossa EM-pronssia, mutta jäivät tammikuussa Liettuassa kuudenneksi.
– He tekivät parhaansa ja suoriutuivat hyvin. Muut olivat vielä parempia. Ei tapahtunut mitään suurempaa epäonnistumista, Niittynen sanoi.
Viime vuoden MM-kilpailuissa Turkkila ja Versluis ylsivät yhdeksänneksi, joten vuoden 2026 olympialaisissa menestykseen tähtäävä projekti etenee aikataulussa.
MM-kilpailuissa suomalaispareilla on tiukka yhteinen tavoite.
– Yritämme säilyttää kaksi maapaikkaa, Niittynen sanoi.
Kansainvälisin maustein
Konkariluistelija Virtanen on osallistunut MM-kilpailuihin viimeksi 2021.
– Jos Valtter onnistuu lyhytohjelmassaan, on finaalipaikka mahdollinen. Hän ei ole päässyt aiemmin MM-kilpailuissa vapaaohjelmaan, joten se on hyvä tavoite henkilökohtaisestikin, Niittynen avasi viidensiin MM-kilpailuihinsa lähtevän Virtasen tilannetta.
Pelkonen romahti ensimmäisten EM-kilpailujensa vapaaohjelmassa ja on myös MM-ensikertalainen.
– Nella sairasteli EM-kilpailujen jälkeen. Sitten hänellä oli kevyempi vaihe, jonka aikana hän jätti kisoja väliin ja valmistautui huolella MM-kilpailuihin.
Niittynen uskoo Pelkosen päässeen yli EM-pettymyksestä.
– Lyhytohjelma meni siellä hienosti. Jos sellaisen suorituksen tekee, on heittämällä finaalissa MM-kilpailuissakin, valmennuspäällikkö muistutti.
Myös Väänäselle ja Clericille MM-kilpailut ovat ensimmäiset.
– Odotan jopa venymistä finaaliin, mutta se vaatii onnistumista lyhytohjelmassa. Kilpailu on kova, ja he ovat vielä ihan vihreä, tuore pari. Vie aikaa, että kaksi yksilöä oppii toimimaan yhdessä. Myös esimerkiksi Juulian ja Matthiaksenkin kohdalla vei joitain vuosia ennen kuin huipputasolle päästiin.
Niittynen on mielissään suomalaisten kokonaistasosta, kun EM-kilpailujen tavoin MM-jäillekin pääsi poikkeuksellisen suuri joukkue. Pelkin suomalaisvoimin tämä ei ole onnistunut vaan on vaatinut verkostoitumista.
– Olemme tukeneet voimakkaasti kansainvälistä yhteistyötä, joka on aukaissut ovia parilajeissa. Jäätanssija Yuka on tullut Japanista ja pariluistelija Filippo Italiasta.
Nuoria suomalaisia on kypsymässä kohti huippua. Pelkosen tavoin Makar Suntsev luisteli jo EM-kilpailuissa. Aikuisten kilpailuihin pääsemistä odottaa suuri joukko vielä juniori-ikäisiä luistelijoita.
– Iida Karhunen oli neljäs juniorien MM-kilpailuissa, Niittynen mainitsi.
– Makar selviytyi ensimmäisissä aikuisten EM-kilpailuissaan finaaliin ja suoriutui hienosti. Matias Lindfors pääsi finaaliin juniorien MM-kilpailuissa. Reserviä riittää Valtterin jälkeenkin. Ei tilanne huonolta näytä.
Finlandia Trophya ei järjestetä
Suomalaisluistelijat ovat päässeet viime kausina mukavaan tahtiin esiintymään kotiyleisön edessä, kun perinteisen Finlandia Trophyn ja EM-kilpailujen lisäksi Suomessa on järjestetty myös Kansainvälisen taitoluisteluliiton gp-kilpailuja.
Talousvaikeuksissa kärvistelevälle Suomen taitoluisteluliitolle isojen kotikisojen järjestämisen luulisi olevan odotettu asia, mutta liiton aiempi toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimo kertoi STT:lle jo viime syksynä, ettei yleisöä ole ollut korona-ajan jälkeen toivotulla tavalla. Hänen mukaansa ongelma ei koske vain Suomea.
Ensi kaudella Suomen taitoluisteluliitto ei järjestä Finlandia Trophya.
– Finlandia Trophy perustettiin aikanaan sen takia, että se saavuttaisi gp-arvon. Nyt tämä tavoite (gp-kilpailun saaminen) on saavutettu. Ei ole kuitenkaan taloudellisesti järkevää järjestää kuukauden sisään kahta kansainvälistä kilpailutapahtumaa samalle kohdeyleisölle, Niittynen avasi päätöstä jättää Finlandia Trophy pois kisakalenterista.
– Järjestämme marraskuussa gp-kilpailun ja keväällä 2025 muodostelmaluistelun MM-kilpailut.