Rikostutkija Bergman
****
Fredrika Bergmanin (Liv Mjönes) vastaanotto Tukholman poliisin erikoistutkimuksista vastaavassa yksikössä on niin tyly, että se melkein jättää jälkeensä ensimmäisen rikoksen julmuuden.
Rikos on kuitenkin kuin polttaisi tupakalla äitien, isien, kummien ja isovanhempien ihoa: pikkutyttö katoaa asemalla jäljettömiin.
Jo ensimmäisen jakson perusteella näyttää siltä, että Bergman on yksikkönsä pätevin henkilö. Hän huomaa yksityiskohtia ja tekee oikeita päätelmiä.
Saga Norén ja Hedda Hersoug ovat samaa maata kuin Fredrika Bergman. Aikakausi jättää aina jälkensä kerrontaan, mutta silti 2010-luvulla Nordic noir -tyylin tykityksessä tulee melkein ikävä Maria Kalliota ja Lea Sommeria.
Tyylin mukaisesti ympäristökin on julma. Tunnelma ja valaistus ovat kylmiä ja pimeitä. Ihmiset ovat omituisia. Naurua ei kuulu, eikä hymyjä juuri nähdä.
Synkkä tarina pitää kuitenkin otteessaan. Ehkä sydämettömyys tuntuu nykyajassa uskottavammalta kuin auringonpaiste brittiläisessä pikkukaupungissa.
Sarja perustuu Kristina Ohlssonin dekkareihin. Fredrika Bergman -sarjasta on suomennettu ainakin Varjelijat, Paratiisiuhrit, Daavidintähdet ja Syntitaakka.
Tv-sarjassa on kymmenen osaa. Rikostutkija Bergmanin kaksi ensimäistä jaksoa julkaistaan tänään, sen jälkeen viikoittain kaksi osaa. Viimeiset jaksot tulevat nähtäville C Moressa 31.10.
C More 3.10. osat 1 ja 2
Tiina Vuorimäki