Venäjän puolustusministeriö kertoi tiistaina iltapäivällä, että Belgorodin alueelle Venäjälle hyökänneet "ukrainalaiset sabotöörit" oli ajettu takaisin rajan taakse ja tuhottu. Väitettä ei voitu vahvistaa puolueettomista lähteistä. Ilmoituksessa Venäjä kuitenkin myönsi joutuneensa turvautumaan tykistöön ja ilmavoimaan taisteluissa omalla maaperällään.
Myöhemmin alueen kuvernööri Vjatsheslav Gladkov kertoi, että alueelle julistettu poikkeushallinto on lopetettu. Poikkeushallinnon nojalla viranomaiset saivat laajat valtuudet telekuunteluun, turvatoimien lisäämiseen, kansalaisten henkilöllisyyden tarkistamiseen ja ihmisten pakkosiirtoihin.
Gladkovin mukaan yksi "rauhanomainen siviili" oli kuollut ukrainalaisten taistelijoiden käsissä.
Kreml kommentoi aiemmin olevansa hyvin huolissaan tilanteesta Ukrainan rajalla ja vaati lisätoimia sen varmistamiseksi, ettei vastaavaa tapahdu uudelleen.
Venäläisten sotabloggareiden päivitysten mukaan panssaroiduin ajoneuvoin varustautuneet hyökkääjät olivat tunkeutuneet syvimmillään noin 10 kilometriä Venäjän alueelle.
Hyökkäyksen tekijöiksi on ilmoittautunut kaksi Venäjän nykyjohtoa vastustavaa ja Ukrainaa tukevaa ryhmää, Venäjän vapauden legioona sekä Venäjän vapaaehtoisjoukot.
Venäjän pakko reagoida näyttävään iskuun
Aseistautuneiden venäläisryhmien hyökkäys Belgorodin alueelle ei ole mikään sattumanvarainen yksittäinen kahakka, arvioi Venäjä-tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Hän liittää tapahtumat Ukrainan odotettuun vastahyökkäykseen, joka kenties on jo alkanut.
– Niillä tiedoilla, mitä nyt on käytettävissä, epäilisin tämän olevan erittäin taitava ja röyhkeä harhautus. Tarkoitus on tukea vastahyökkäystä sitomalla Venäjän joukkoja, Lavikainen sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa Venäjän puolella rajaa on ollut erilaista sabotaasitoimintaa jo aiemmin, mutta sillä ei ole hirveästi retosteltu. Tällä kertaa toiminta on tehty tarkoituksellisesti niin näkyväksi, että Venäjän on pakko reagoida ja lähettää joukkoja ajamaan "sabotöörit" pois maasta.
– Olisi omituista, jos ukrainalaiset tekisivät jotain tämmöistä ilman, että pyrkisivät käyttämään sitä laajemmin hyödyksi, Lavikainen sanoo.
Samalla kannalla on everstiluutnantti Johan Huovinen Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Ei pidä sulkea pois mahdollisuutta, että tämä on ensimmäinen askel Ukrainan vastahyökkäyksessä, hän sanoo uutistoimisto TT:lle.
Huovisen mukaan Venäjä voi joutua sijoittamaan uudelleen jopa noin 3 000 sotilaan suuruisen joukon raja-alueen saamiseksi jälleen hallintaan.
Lavikaisen mukaan harhautuksen puolesta puhuu myös, että Belgorodin lähellä ei ole Venäjän miehittämiä ukrainalaisalueita, eikä se todennäköisesti siis ole Ukrainan varsinaisen vastahyökkäyksen painopistesuunnassa, missä se sitten onkin. Eikä Ukrainalla ylipäänsä ole mitään kiinnostusta hyökätä voimalla Venäjälle, vaan vain vapauttaa omia maa-alueitaan, Lavikainen muistuttaa.
"Venäjä saa maistaa nyt omaa lääkettään"
Ukrainan poliittisesta ja sotilasjohdosta on vakuuteltu, ettei maalla ole mitään tekemistä Belgorodin tapahtumien kanssa. Lavikaisen mukaan nämä puheet voi jättää sikäli omaan arvoonsa, että ne muistuttavat tarkoituksellisesti vuosia 2014 ja 2015. Tuolloin Venäjä ei mukamas ollut sekaantunut mitenkään sotaan Donbasissa, saati tiennyt, keitä olivat Krimin vallanneet niin kutsutut pienet vihreät miehet.
Lavikaisen mukaan on sataprosenttisen selvää, että Belgorodiin hyökänneiden ryhmien aseet ja muu tuki tulevat Ukrainan asevoimilta, joiden riveissä venäläiset ovat jo aiemmin taistelleet. Ukraina antaa siis Venäjän maistaa nyt vuosien tauon jälkeen omaa lääkettään.
– Ei sillä ole niin väliä, ovatko he (Belgorodiin hyökänneet) Venäjän kansalaisia vai eivät, se on Ukrainan operaatio. Kun ukrainalaiset tämän kieltävät samanlaisilla sanankäänteillä, niin se on silmänisku muille ja suoraan sanottuna vittuilua Venäjälle, Lavikainen sanoo.
Ukrainan presidentin neuvonantaja Myhailo Podoljak on muun muassa todennut, että "kuten tiedätte, tankkeja nyt myydään jokaisessa venäläisessä sotatarvikekaupassa".
Lavikaisen mukaan toiminta Venäjän alueella on myös muistutus siitä, että kyseessä on kahden valtion välinen sota, vaikka sitä onkin pääosin sodittu Ukrainan maaperällä.
– Ukrainalaiset osoittavat, että myös Venäjällä voi sotia ja että on turha kuvitella, että sotaa saisi käydä vain Ukrainassa, Lavikainen sanoo.
Ukraina on iskenyt aiemminkin Venäjän alueella muun muassa strategisten pommikoneiden tukikohtaan. Yhdessä Belgorodin tuoreiden tapahtumien kanssa nämä iskut ovat Lavikaisen mukaan olleet toistuvia osoituksia siitä, ettei Venäjällä ole puheistaan huolimatta halua eskaloida nykytilanteessa sotaa ydinaseiden käyttöön.
Iskua Belgorodiin Venäjä aikoo epäilemättä käyttää hyväkseen propagandassaan esiintymällä sodan uhrina, mutta siinä ei Lavikaisen mukaan ole mitään uutta.
Lähteenä myös muun muassa AFP ja BBC.