– Se tyyppi joka kulkee kapakoista toiseen ja näyttää kovaa, on todellisuudessa sellainen jonka rintaan sattuu helvetisti, luonnehtii Olavi Sydänmaanlakka.
Syrjäytyneiden, tai ennemminkin osattomuutta kokeneiden nuorten kanssa pitkään työskennellyt mies on nykyään toiminnanjohtajana Mielenterveyden keskusliitossa.
Kriisityössä hän on keskustellut ja itkenyt niiden kovimpien jätkien kanssa. Sellaisten, jotka ovat kovuuden kärkipäästä: murhaajia, varkaita ja yleensä päihderiippuvaisia.
– Olen elänyt kovien kanssa, vaikka yhtään kovaa ihmistä en ole tavannut. Pehmeys paistaa aina läpi.
Kovista jätkistä puhuessa Sydänmaanlakka ottaa esimerkiksi, ei niin yllättäen, eteläpohjalaiset jotka juovat viinaa viljapellon laidalla.
–Tulisitte pois sieltä tänne ihmisten keskuuteen ja puhuisitte ja itkisitte. Haluaisin nähdä yhdenkin kovan miehen. Väitän, ettei täälläkään sellaisia ole, Sydänmaanlakka katselee ikkunasta kadulle.
ELINA NYSTRÖM
