Perjantaina alkaneen pakoteoikeudenkäynnin syyttäjät eivät tiedä, mihin tarkoitukseen Suomesta epäillysti pakotteiden vastaisesti Venäjälle viedyt tuotteet ovat päätyneet. Tiedossa ei ole, onko niitä mahdollisesti käytetty esimerkiksi Venäjän sotatoimissa Ukrainassa.
– Syyttäjällä ei ole siitä selvitystä. Se, mitä me haluamme (oikeudenkäynnissä) näyttää, on, että (tuotteita) on viety Venäjälle tai kuljetettu Venäjän kautta silloin, kun se on ollut kiellettyä. Syyksilukemisen kannalta ei ole merkitystä, missä niitä on käytetty, toinen jutun syyttäjistä, aluesyyttäjä Marie Pihlström kertoi.
Pääsyytetty jutussa on Vantaalla toimivien Luminor- ja Siberica-nimisten yhtiöiden toimitusjohtaja Gabriel Temin, 43. Syyttäjien mukaan Temin on yritystensä kautta vienyt Venäjälle ja Venäjän läpi ainakin Kazakstaniin ja Kirgisiaan tuotteita, joiden vienti Venäjälle tai kauttakulku sen kautta on ollut kielletty Venäjälle Ukrainan sodan takia langetettujen pakotteiden nojalla.
Lisäksi Teminiä syytetään kaksikäyttötuotteiden viennistä Venäjälle. Kaksikäyttötuotteet ovat tarvikkeita, jotka soveltuvat siviilikäytön lisäksi sotilaallisiin tarkoituksiin. Syyttäjien mukaan tuotteilla ei ollut vaadittua vientilupaa.
Osa tuotteista jäi Tullin haaviin, mutta osa päätyi syyttäjien mukaan Venäjälle.
Lämpäkameroita ja droneja
Teminiä syytetään törkeästä säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta. Syyttäjien mukaan toiminnalla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä, se on ollut suunnitelmallista ja sitä on ohjattu Venäjältä.
– Tulemme esittämän kirjallista näyttöä (siitä), että tilauksia on tehty nimenomaan Venäjältä -- laskuissa tilaajina on venäläisiä yrityksiä, Pihlström kertoi.
Syyttäjien mukaan kyse on muun muassa lämpökameroista sekä 2 775 dronesta ja lähes 150:stä niiden propellisarjasta. Pelkästään dronejen ja propellisarjojen arvo oli syyttäjän mukaan yli 1,6 miljoonaa euroa.
Syyttäjien mukaan on erityisen raskauttavaa, että rikokset on tehty yritystoiminnassa.
– Suomessa säännöstelyrikokset ovat enemmän liittyneet yksityishenkilöiden maastavientiin, kuten ylellisyystuotteisiin tai käteiseen rahan. Katsomme, että yritykset, jotka tekevät vientiä ammatikseen, ovat vielä paremmin selvillä siitä, mikä on kiellettyä vientiä ja mikä ei.
Teminin mukaan dronet olivat leluja
Syyttäjät vaativat Teminille vähintään kahden ja enintään neljän vuoden vankeusrangaistusta. Teminin lisäksi kahta Siberican työntekijää, yhtä sen alihankkijayrityksen edustajaa ja yhtiöille passituksia tehnyttä huolitsijan edustajaa syytetään törkeästä säännöstelyrikoksesta. Huolitsijan edustajaa syytetään myös puolustustarvikkeiden maahanvientirikoksesta Teminin kanssa.
Syytetyt ovat kiistäneet kaikki syytteet. Teminin avustaja Jussi-Pekka Kaasalainen sanoi, ettei hänen päämiehensä ole tehnyt mitään lainvastaista.
– Temin katsoo, että hän on toiminut Tullin ohjeiden ja määräysten mukaisesti näitä vientejä tehdessään. Hän on pitänyt yhteyttä Tulliin ja toiminut sen ohjeistuksen mukaisesti.
Temin sanoo käräjäoikeudelle toimittamassaan kirjallisessa vastauksessa, että esimerkiksi 2 775 dronea päätyivät turkkilaiselle asiakkaalle eikä niitä viety Venäjälle tai kuljetettu Venäjän kautta. Vastauksen mukaan dronet olivat alle 500 gramman painoisia minidroneja, jotka on tarkoitettu lelukäyttöön.
"Säännökset eivät selviä Tullillekaan"
Temin kiistää myös, että olisi saanut mitään ohjeistusta Venäjältä.
– Syyttäjällä on (näyttönä) venäjänkielisiä Whatsapp- ja Telegram-viestejä, mutta yhtä hyvin Kazakstanissa ja Kirgisiassa käytetään venäjän kieltä -- viestejä ei ole liitetty mihinkään syytekohtaan tai teonkuvaukseen. Ne voivat yhtä hyvin liittyä sallittuun Venäjän kauppaan, kaikki vienti Venäjälle ei ole pakotteiden alaista, Kaasalainen sanoi.
Kaasalaisen mukaan Temin johtaa kansainvälistä huolintayhtiötä, jolla on asiakkaita monissa maissa.
– Tietysti on myös venäläisiä asiakkaita; sitä emme kiistä. Mutta (heille toimitetut) tavarat eivät ole olleet pakotteiden alaisia.
Vastauksissaan syytteisiin monet syytetyistä sanoivat, että Venäjä-pakotteita koskevasta sääntelystä oli vaikea pysyä kärryillä, kun uusia pakotekierroksia tuli toinen toisensa perään.
– Heti (Ukrainan) sodan alkamisen jälkeenhän tuli uusia määräyksiä pitkä liuta, ja ne ovat muuttuneet siitä koko ajan. Säännökset eivät ole olleet selkeitä Tullille itselleenkään, kun jokaisesta asiasta, joita täällä käydään läpi, on pyydetty ulkoministeriön lausuma. Tässä käydään oikeutta juuri siitä, kuinka laaja selonottovelvollisuus (syytetyillä) tässä asiassa on ollut, Kaasalainen sanoi.
Syyttäjä: Suorituksia Venäjän pankeista
Syyttäjä vaatii Teminille vankeusrangaistuksen ohella kolmen vuoden liiketoimintakieltoa ja tämän yrityksille yhteensä 80 000 euron yhteisösakkoa. Lisäksi häntä vaaditaan korvaamaan toisen yhtiönsä kanssa yhteisvastuullisesti yli 88 000 euron rikoshyöty.
Vaaditussa rikoshyödyssä on otettu huomioon se, että syyttäjän mukaan Luminorin liikevaihto kasvoi huomattavasti Venäjä-pakotteiden jälkeen. Syyttäjän mukaan yhtiön liikevaihto seitsenkertaistui vuodesta 2021 vuoteen 2022.
– Luminor Oy on myös saanut huomattavan paljon suorituksia Venäjän pankeista ja Serbiaan Teminin perustamasta Luminor DOO -yhtiöltä, haastehakemuksessa sanotaan.
Temin vastustaa syyttäjän vaatimuksia.
Ranskan kansalainen Temin vangittiin syyskuussa. Sitä ennen Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö oli lisännyt hänet yhtiöineen Venäjä-pakotelistalleen. Listan mukaan yhtiöt olivat toimittaneet Venäjälle ulkomaisia elektroniikkatuotteita, kuten lennokeissa käytettäviä kameroita. Sittemmin myös Euroopan unionin neuvosto asetti Teminin EU-pakotteiden alaiseksi.