Korkein oikeus (KKO) myönsi perjantaina syyttäjälle valitusluvan niin kutsutussa Katiska 2 -huumejutussa. Valituslupa koskee rangaistusten pituutta.
Pääsyytetty Niko Ranta-aho oli aiemmin tuomittu ensimmäisessä Katiska-huumejutussa 11 vuoden vankeuteen. Helsingin käräjäoikeus ja hovioikeus antoivat hänelle Katiska 2:sta kahden vuoden tuomion, koska ne katsoivat, ettei yhteisrangaistus voi ylittää 13 vuoden enimmäisrangaistusta.
Syyttäjä vaatii KKO:ssa, että Ranta-aholle tulee tuomita vähintään kymmenen vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistus aiemmin tuomitun 11 vuoden päälle. Tällaista yli 20 vuoden huumerikostuomiota ei ole Suomessa koskaan langetettu.
Syyttäjä: Ranta-aho laskelmoi rangaistusalennuksen
Ranta-aho oli Katiska 2:n rikosten tekoaikaan vapaana odottamassa Katiska 1:n tuomiota. Hänet vapautettiin Katiska 1:n tutkintavankeudesta kesäkuussa 2020, kun jutun oikeudenkäynti oli edelleen kesken.
Syyttäjän mukaan Ranta-ahon toiminta osoittaa aktiivista osallistumista törkeisiin huumausainerikoksiin.
– Kysymys ei ole sellaisesta hallitsemattomasta rikoskierteestä, jonka vuoksi tuomittavaa rangaistusta olisi kohtuullista alentaa tavanomaista enemmän, vaan pikemminkin samankaltaisten rikosten harkitusta jatkamisesta, syyttäjä kirjoittaa valituslupahakemuksessaan KKO:hon.
Syyttäjän mukaan Ranta-aho teki rikoksensa laskelmoidusti ajatellen, ettei niistä aikanaan voitaisi määrätä tuomiota, joka Katiska 1:n kanssa ylittäisi 13 vuotta. Syyttäjän mukaan asiasta tarvitaan KKO:n ratkaisu.
– Lainsäätäjän tarkoituksena ei ole voinut olla laajentaa tulkintaa niin, että tekijä tuomiota aiemmista rikoksista odotellessaan voi laskelmoidusti tehdä uusia rikoksia kuinka paljon vaan silmällä pitäen sitä, että hänet jonkin ajan päästä tullaan tuomitsemaan pitkään vankeusrangaistukseen eikä uusista rikoksista tuomita konkurrenssin takia lainkaan uutta rangaistusta.
Konkurrenssi tarkoittaa, ettei aikaisemman ja uuden rangaistuksen kokonaisuus voisi muodostua ankarammaksi kuin jos rikokset olisi tuomittu samalla kertaa.