Helsingin käräjäoikeudessa alkoi tänään käsittely poikkeuksellisen laajassa tietojenkalastelutapauksessa, jossa syyttäjän mukaan S-Pankin asiakkailta vietiin lähes 2,4 miljoonaa euroa.
Parikymppinen mies lähetti viime vuonna sadoille ihmisille pankin nimissä tekstiviestejä, joiden kautta hän sai heidät syöttämään pankkitunnuksensa huijaussivustolle, haastehakemuksessa sanotaan. Sivuston kautta mies sai syyttäjän mukaan ihmisten pankkitunnukset haltuunsa ja pääsi kirjautumaan heidän tileilleen.
Yksittäisiltä ihmisiltä viedyt summat olivat haastehakemuksen mukaan sadoista euroista useisiin kymmeniintuhansiin euroihin. Helsingin Sanomien (HS) mukaan osa tilisiirroista onnistuttiin palauttamaan. Uhreille aiheutunut vahinko oli esitutkinnan mukaan lopulta yli miljoona euroa.
HS kertoo, että yksittäisten uhrien kohdalla rikoksen seuraukset ovat olleet merkittäviä. Lehden mukaan esimerkiksi eräs korvauksia vaativa asianomistaja kertoo joutuneensa luopumaan kodistaan ja keskeyttämään opintonsa.
Syyttäjä vaatii syytetylle törkeistä maksuvälinepetoksista 5–6 vuoden vankeusrangaistusta. Mies kiistää syytteet kokonaisuudessaan.
Iso osa palvelimista sijaitsi Moldovassa
Syyttäjä katsoo, että rikokset tehtiin osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Mies värväsi syyttäjän mukaan rahojen piilottamiseen useita ihmisiä. Rahoja siirrettiin rahanpesijöiden tileille tai virtuaalivaluutan palveluntarjoajille, mitä kautta rikoshyöty muutettiin virtuaalivaluutaksi, haastehakemuksessa sanotaan.
– Ryhmässä on ollut koko ajan vähintään kolme henkilöä rikosten tekemisen aikaan eli useiden kuukausien ajan, ryhmä on ollut rakenteeltaan jäsentynyt ja se on toiminut yhteistuumin tehdäkseen rikoksia – –. Ryhmässä on ollut selvä rakenne ja eriytynyt työnjako, joka on palvellut ryhmän rikollista toimintakokonaisuutta.
Haastehakemuksen mukaan ryhmässä toimi syytetyn miehen ja rahanpesijöiden lisäksi kalastelupaneelin kehittäjä, jonka henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä tutkinnassa.
Poliisi kertoi esitutkinnan valmistumisen aikaan, että tietojenkalastelusivustojen palvelimet sijaitsivat merkittäviltä osin Moldovassa. Kansainvälisen viranomaisyhteistyön avulla paljastui, että taustalla oli sama toimija, joka yhdistyi useisiin nettipankkipetoksiin eri puolilla Suomea.
Poliisi: Älä kirjaudu verkkopankkiin tekstiviestilinkkien kautta
Keskusrikospoliisin tietojen mukaan suomalaiset menettivät vuonna 2021 tietoverkkoavusteisiin pankkipetoksiin noin kymmenen miljoonaa euroa.
Poliisin ohjeistuksen mukaan verkkopankkiin ei tulisi kirjautua tekstiviesteissä tai sähköposteissa tulleiden linkkien eikä googlettamisen kautta. Sen sijaan kirjautumisessa kannattaisi suosia pankin mobiilisovellusta, joka on turvallisin vaihtoehto.
Jos epäilee omien pankkitunnusten joutuneen rikollisten haltuun tai huomaa verkkopankissa epäselviä siirtoja, pitää poliisin mukaan olla ensin yhteydessä pankkiin ja vasta sitten tehdä rikosilmoitus.