Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa on alkanut oikeudenkäynti Lahdessa paikallispolitiikassa vaikuttaneen miehen terrorismisyytteistä. Syyttäjä vaatii hänelle vähintään kuuden vuoden vankeutta.
Nigerialaistaustainen, Lahdessa kokoomusta edustanut entinen kuntapoliitikko Simon Ekpa, 40, on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Ekpaa syytetään muun muassa terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta sekä terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen. Epäillyt rikokset on tehty Lahdesta käsin vuosina 2021–2024.
"Tilannut aseita ja räjähteitä"
Syytteet liittyvät Kaakkois-Nigeriassa sijaitsevan niin sanotun Biafran alueen itsenäisyyttä ajavan IPOB-separatistiliikkeen toimintaan. Syyttäjän mukaan Ekpa julistautui vuonna 2022 ryhmän johtajaksi ja vuonna 2023 niin kutsutun Biafran tasavallan pakolaishallituksen pääministeriksi.
Syyttäjän mukaan samassa yhteydessä Ekpa itse tai muiden kanssa perusti Kaakkois-Nigerian alueelle useita aseellisia ryhmiä, joita on syyttäjän mukaan pidettävä terroristiryhminä. Ryhmien tavoitteena on ollut itsenäisen Biafran valtion perustaminen ja sen saavuttamiseksi niiden jäsenet ovat toimineet yksituumaisesti tehdäkseen terrori-iskuja Nigerian valtion hallinnassa oleviin kohteisiin, kuten poliisiasemiin, hallintorakennuksiin ja armeijan tiesulkuihin, syyttäjä sanoo.
Syyttäjän mukaan Ekpa on esiintynyt ryhmien ylimpänä komentajana ja antanut niiden toimintaa koskevia käskyjä ja määräyksiä.
– Ekpa on tilannut ryhmien käyttöön rynnäkkö- ja konekiväärejä sekä niiden patruunoita, sinkoja tai kranaatinheittimiä ja räjähteitä, joita koskevat maksutiedot Ekpa on välittänyt maksut suorittavalle taholle. Ekpa on tarvittaessa myös koordinoinut aseiden kuljetuksia, haastehakemuksessa sanotaan.
Syyttäjän mukaan Eka oli myös yrittänyt hankkia ryhmien käyttöön patruunoiden valmistamiseen tarvittavan koneen ja aseiden valmistamiseen tarkoitetun 3D-tulostimen. Lisäksi Ekpa oli hankkinut ryhmille muun muassa tietokoneita, lennokkeja, lääkkeitä ja ruokaa, syyttäjä sanoo.
"Tunnettu ja vaikutusvaltainen henkilö"
Syyttäjän mukaan Ekpa on julkaissut viestipalvelu X:ssä suuren määrän viestejä, joissa hän on muun muassa nimittänyt Nigerian turvallisuusviranomaisia ja armeijaa yleisesti terroristeiksi tai tappajiksi, joita vastaan biafralaisten on puolustauduttava surmaamalla heidät ja estämällä heiltä pääsy alueelle.
– Hän on yllyttänyt seuraajiaan väkivaltaisiin iskuihin Nigerian viranomaisia, armeijaa ja paikallisia järjestyksenvalvontaryhmiä (vigilantes) ja fulani-heimon jäseniä vastaan. Lisäksi hän on kehottanut tuhoamaan Nigerian viranomaisten käytössä olevia rakennuksia, haastehakemuksessa sanotaan.
Syyttäjän mukaan Ekpa on ollut Kaakkois-Nigerian väestön keskuudessa tunnettu ja vaikutusvaltainen henkilö.
– Ekpan poliittinen vaikutusvalta ja Nigerian alueellinen turvallisuustilanne huomioiden hänen viestinsä ovat aiheuttaneet konkreettisen vaaran rikosten tekemisestä, ja ne ovat muutenkin selvästi vaarantaneet yleistä järjestystä tai turvallisuutta.
Puolustus: Kyse itsepuolustusjoukoista
Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle Ekpa kiistää koskaan osallistuneensa IPOB:in toimintaan. Hän kertoo perustaneensa yhdessä muiden kanssa Biafran tasavallan pakolaishallituksen ja tulleensa valituksi sen pääministeriksi, mutta kiistää perustaneensa alueelle aseistautuneita ryhmiä.
Ekpan mukaan ryhmät ovat toimineet jo aiemmin olemassa olleen paikallishallituksen alaisuudessa ja niiden tarkoituksena on ollut ainoastaan biafralaisten ja alueella asuvien siviilien suojeleminen.
– Paikallishallituksella on sama pyrkimys Biafran alueen itsenäistymisestä, ja sen lisäksi sen tehtäviin on kuulunut siviiliväestön puolustaminen sekä suojaaminen mahdollisia hyökkäyksiä vastaan, vastauksessa sanotaan.
Ekpa myöntää käyttäneensä viestinnässään nimitystä "komentaja", mutta sanoo, ettei tämä liittynyt hänen tosiasialliseen asemaansa ryhmissä.
– Ekpalla ei ole ollut todellista roolia tai käskyvaltaa paikallishallituksen toiminnassa eikä myöskään sen alaisuudessa toimivien itsepuolustusjoukkojen toiminnassa.
Kiistää tilanneensa ryhmille tarvikkeita
Ekpa kertoo, että itsepuolustusjoukkojen edustajat olivat olleet yhteydessä häneen ja hän oli saanut tietoa ryhmien varustelutarpeista. Hän kuitenkin kiistää tilanneensa ryhmille mitään tarvikkeita ja sanoo vain välittäneensä heidän pyyntöjään eteenpäin seuraaville henkilöille.
Ekpa kiistää yllyttäneensä seuraajiaan väkivaltaisiin iskuin tai tuhoamaan Nigerian viranomaisten käytössä olevia rakennuksia. Hänen mukaansa julkaisujen tarkoituksena ei ole ollut kehottaa rikoksien tekemiseen, vaan välittää paikallishallituksen viestiä ja alueen tapahtumia julkisuuteen.
– Ekpan jakamissa viesteissä on ilmaistu, että biafralaisten tulee puolustautua tappajia vastaan ja estää heidän pääsynsä alueelle. Ekpa on ymmärtänyt, että hänen jakamiensa viestit ja julkaisut ovat kehotuksia ainoastaan puolustukseen liittyviin toimiin alueella, vastauksessa sanotaan.
Biafra on yrittänyt itsenäistyä aiemminkin. Yritys vuonna 1967 johti sisällissotaan, joka jatkui vuoteen 1970 asti ja joka vaati yli miljoonan ihmisen hengen.
Syyte myös törkeästä veropetoksesta
Terrorismisyytteiden lisäksi Ekpaa syytetään asianajajista annetun lain säännösten rikkomisesta sekä törkeästä veropetoksesta.
Ekpa on pyörittänyt Suomessa maahanmuuttokysymyksiin erikoistunutta lakiyritystä. Syyttäjän mukaan Ekpa oli yrityksensä kotisivuilla puhunut asianajotoimistosta ja asianajajista, vaikka hän ei itse ollut eikä kukaan muukaan yrityksen työntekijöistä ollut Suomen asianajajaliiton (nyk. Suomen asianajajat) jäsen.
Ekpa on kiistänyt syytteen. Vastauksessaan käräjäoikeudelle hän sanoo, että sivut olivat englanninkieliset ja asianajajilla (engl. attorney) oli viitattu yhteistyökumppaneihin, jotka olivat silloisen Suomen asianajajaliiton jäseniä, eikä henkilöihin, jotka olisivat olleet yrityksen palveluksessa. Hänen mukaansa alkuperäisten englanninkielisten sivujen perusteella ei voinut syntyä väärinkäsitystä siitä, että hän olisi oikeudettomasti esiintynyt asianajajana.
Syyte törkeästä veropetoksesta koskee Ekpan yritykseltään saamaa osakaslainaa sekä Youtubesta saamia ansiotuloja. Syyttäjän mukaan Ekpa jätti rahat ilmoittamatta verottajalle ja aiheutti näin vuosina 2021–2022 tuloveron määräämisen yhteensä lähes 30 000 euroa liian alhaiseksi.
Ekpa on kiistänyt syytteen törkeästä veropetoksesta, mutta myöntää syyllistyneensä perusmuotoiseen veropetokseen. Hän kertoo, että maksoi Youtube-tuloistaan veroja ja muita maksuja Yhdysvaltoihin, eikä ymmärtänyt ilmoittaa niitä erikseen Suomen veroviranomaiselle. Osakaslainan osalta Ekpa sanoo, että kirjanpitäjän olisi pitänyt tehdä sitä koskeva palkkakirjaus.
– Ekpa ei ole toiminnallaan tavoitellut huomattavaa taloudellista hyötyä, vaan Ekpa on ollut siinä käsityksessä, että veroihin liittyvät maksut on hoidettu asianmukaisesti ja osakaslainaa koskeva määrä on kirjattu asianmukaisesti palkaksi. Tekoa ei voida edellä esitetyn perusteella katsoa kokonaisuutena arvostellen törkeäksi, vastauksessa kirjoitetaan.