Syyttäjä on koventanut rangaistusvaatimustaan törkeästä palvelusrikoksesta syytetylle Puolustusvoimien ja EU:n entiselle tiedustelupäällikölle.
Syyttäjä vaatii kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoffille vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Jos oikeus päätyisi lyhyempään vankeusrangaistukseen, myös sen pitäisi syyttäjän mukaan olla ehdoton.
Jos oikeus tuomitsisi Alafuzoffille yli kaksi vuotta vankeutta, syyttäjä on vaatinut myös sotilasarvon menetystä.
Syyttäjä esitti uuden rangaistusvaatimuksen oikeuskäsittelyn viimeisenä päivänä perjantaina. Käsittelyn alussa syyttäjä vaati Alafuzoffille vähintään vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusta. Silloin ei vielä tarkennettu, vaaditaanko vankeutta ehdollisena vai ehdottomana.
– Haastehakemuksessa oleva rangaistusvaatimus on yleisluontoinen, suuntaa antava. Tässä vaiheessa se sitten tarkentui. Epäilykset vahvistuivat, että kyseessä on hyvin vakava teko, erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen kertoi STT:lle käsittelyn jälkeen.
"Rikos yritetään saada törkeäksi"
Syyttäjän mukaan Alafuzoff oli säilyttänyt kotonaan suurta määrää salassa pidettävää materiaalia. Alafuzoff on myöntänyt vieneensä joitain materiaaleja kotiinsa, mutta kiistää syyllistyneensä törkeään rikokseen.
Alafuzoffin avustaja Asko Valta piti syyttäjän koventunutta rangaistusvaatimusta yllättävänä.
– Kaikki se, mitä oikeudessa on nähty ja kuultu, viittaa pikemminkin siihen, että syyttäjä ei ole pystynyt osoittamaan törkeää tekomuotoa. Päämiehenihän myöntää, että hänellä oli luvatta papereita. Perusmuotoisen palvelusrikoksen syyteoikeus on kuitenkin vanhentunut, joten syyttäjälle jäi yksi kortti käteen. Nyt yritetään saada perusmuotoinen rikos törkeäksi, Valta sanoi STT:lle.
Syyttäjän mukaan palvelusrikos oli törkeä, koska Alafuzoff syyllistyi siihen erityisen vastuunalaista tehtävää suorittaessaan.
Puolustus on arvostellut myös rikosprosessin kestoa. Materiaalit löytyivät Alafuzoffin kotiin muusta syystä tehdyssä kotietsinnässä maaliskuussa 2018.
– Prosessi kokonaisuudessaan on ollut raskas ja pitkä, viisi vuotta ja seitsemän kuukautta. Niinkin voisi ajatella, että jos tämä olisi käsitelty kahdessa tai kolmessa vuodessa, syyttäjän nyt ajama maksimirangaistus olisi jo ajat sitten sovitettu, Valta sanoi.
Alafuzoff sanoo vieneensä materiaaleja kotiinsa suoriutuakseen työtehtävistään mahdollisimman hyvin. Myöskään syyttäjä ei ole katsonut, että Alafuzoffin toiminnalle olisi jotain toista syytä.
Perjantaina Valta kertoi, että Alafuzoff kokee teosta syyllisyyttä ja katuu sitä.
Oikeudessa tiukat turvatoimet
Epäillyn rikoksen tekoaika on vuosina 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Alafuzoffin korkean sotilasarvon takia syyte käsiteltiin ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeudessa. Tapauksen ja siihen liittyvien tietojen luonteen takia istunnot järjestettiin käräjäoikeuden puolella maanalaisessa turvasalissa, jossa tavallisesti istutaan esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden juttuja.
Turvasalissa ei saa koskaan kuvata, mutta tällä kertaa myös kaikkien elektronisten laitteiden vieminen saliin oli kielletty. Asianosaisilla oli käytössään salissa oikeuden antamat ja tarkistamat tietokoneet.
Käsittelyn viimeisenä päivänä perjantaina kuultiin osapuolten loppulausunnot, ja muista päivistä poiketen käsittely oli julkinen. Tätä ennen vain oikeudenkäynnin ensimmäinen päivä oli avoin yleisölle.
Oikeus pyrkii antamaan tuomion vuoden loppuun mennessä.
Kotietsintä liittyi Helsingin Sanomien tutkintaan
Materiaalit löytyivät Alafuzoffilta maaliskuussa 2018, kun poliisi teki hänen kotiinsa etsinnän Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa. Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siitä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.
Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta on valitettu.
Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan viime vuoden lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.